Ajankohtaista: koronavirus

Perustietoa hengityssairauksista ja koronaviruksesta. Sivu on päivitetty 20.10.2020.

Tulossa

Hengitysliiton koronailta 9.11.2020 klo 18: Mihin kaikkeen koronavirus vaikuttaa?

Lue Hengitys-lehti nettiextra 5.6.2020 pidetystä koronaillasta: COVID 19 - koronataudin sairastaminen ja toipumisen kirjo

 

Covid-19-virus: tietolähteet | Sairastuminen ja sairastaminen |

Yhteyden ottaminen terveydenhuoltoon | Perussairauden hoito ja koronaterveysasemat

Riskiryhmät | Ennaltaehkäisy | Kasvosuojaimet ja korona | Yleistietoa koronaviruksesta

Korona ja uniapnea | Korona, rokotteet ja lääkitys | Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta

Karanteeni | Liikkumisrajoitukset | Koronavirus, ilmanvaihto ja ilmanpuhdistimet | Muut koronaan liittyvät huolet

 

Covid-19-virus: tietolähteet

 

Sairastuminen ja sairastaminen

Mitä teen, jos saan oireita?

Katso ajankohtaiset ohjeet THL:n sivuilta, sillä ohjeet päivittyvät usein. On tärkeää, että kaikki koronavirusepäilyt tutkitaan laboratoriotestillä. Tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

Yhteyden ottaminen terveydenhuoltoon

Jos epäilet koronatartuntaa, ota puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon tai tee oireiden oirearvio seuraavissa palveluissa:

Milloin olen niin sairas, että pitää hakeutua hoitoon?

Jos sinulla on hengenahdistusta, joka ei mene ohi (keuhkosairautesi hoidossa käytettävillä hengitettävillä lääkkeillä) ja yleiskuntosi huononee, on syytä hakeutua hoitoon. 

Miten otan yhteyttä terveydenhuoltoon?

Ole aina ensin puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseen, omaan työterveyshuoltoon tai päivystysapunumeroon 116117. Yhteydenotto-ohjeet löytyvät oman kunnan sivuilta, nämä vaihtelevat kunnittain. Hätänumero 112 on hätätilanteita varten ja tämä tulee säästää niille, jotka tarvitsevat välitöntä apua. Työnantajat ohjeistavat työpaikkakohtaisista toimintatavoista THL:n suositusten mukaan. 

Lue lisää:

Puhelinneuvonta ja chat

  • Filha ry:n Keuhkohuoli-tukilinjalla numerossa 0800 390310 autetaan yksilöllisesti keuhkoterveydestään huolestuneita ihmisiä tarjoamalla ajantasaista tietoa koronaviruksesta ja keuhkosairauksista. 

  • Päivystysapunumerossa 116 117 ohjataan oikeaan hoitopaikkaan ja annetaan omahoito-ohjeita, jos et voi odottaa terveysaseman aukeamista. Numero toimii ympäri vuorokauden. 

  • Valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta 0295 535 535 puolestaan ei saa terveysneuvontaa, vaan yleistä neuvontaa koronaviruksesta. Kysymyksiin vastataan myös chatissa.

Perussairauden hoito ja koronaterveysasemat

Jos krooninen keuhkosairauteni pahenee, täytyykö minun mennä samalle terveysasemalle kuin koronapotilaiden?

Joskus on vaikea erottaa, onko kyseeessä keuhkosairauden pahenemisvaihe vai infektio. Pitkäaikaista keuhkosairautta sairastava osaa usein arvioida, kummasta on kysymys.

Jos potilas arvelee itse, että kyseessä on esimerkiksi astman pahenemisvaihe, astmalääkitystä ja avaavaa lääkitystä on lisättävä oma-aloitteisesti. Jos astmalääkkeet ovat suihkemuotoisia, erityisesti pahenemisvaiheessa kannattaa ne ottaa tilanjatkeen kautta. Nenän hoito sarvikuonokannulla ja allergiaoireiden hoito tehokkaasti myös ehkäisevät vaikeita pahenemisvaiheita. COPD:ta sairastavien kannattaa huolehtia limantyhjennyksestä esimerkiksi ns. vesi-PEPin avulla ja liikunnalla myös tehostaa keuhkoputkien tyhjenemistä limasta. Mikäli nämä hoidot eivät auta, lääkärin etävastaanotolta tai puhelinajalla voi saada suun kautta otettavan kortisonikuurin. 

Jos kotihoito ei tehoa ja on pakko hakeutua hoitoon, valitettavasti tavallisen päivystyksen tai terveysaseman odotushuoneeseen ei voi mennä, jos on nuhaa tai yskää. Kaikki hengitystieoireiset potilaat otetaan vastaan siten kuin heillä olisi koronatautiepäily. Tämä johtuu siitä, että oireettomien koronaviruskantajien määrää ei tiedetä ja virus leviää erittäin tehokkaasti.

Uskallanko mennä ”koronaterveysasemalle”?

Niin sanotuilla ”koronaterveysasemilla” on päivystys, jossa hoidetaan keskitetysti kaikki hengitystieinfektiot viruksesta riippumatta. Näissä paikoissa henkilökunnan ja potilaiden suojautumista on tehostettu ja tiloja siivotaan ja desinfioidaan tavallista useammin. 

Kaikilta ”koronaterveysasemille” tulevilta otetaan koronatesti. Jos testi on negatiivinen, potilas siirretään hoidettavaksi eri tilaan kuin koronatartunnan saaneet potilaat. Tälläkin hetkellä suurin osa infektion vuoksi hoitoon hakeutuneista sairastaa jotain muuta tautia kuin koronaa. 

Varotoimet koronaviruksen torjunnassa ovat paikallaan, mutta kroonisen keuhkosairauden hoitamista ei pidä jättää väliin. Esimerkiksi paheneva astma tai keuhkoahtaumatauti ovat hoitamattomina vaarallisia sairauksia.

Miten pitkäaikaisia keuhkosairauksia hoidetaan koronapandemian aikana?

Monissa terveydenhuoltoyksiköissä on tarkat ohjeet astman ja COPD:n hoitoon sekä toimenpiteisiin pahenemisvaiheessa. Uusien keuhkosairausepäilyjen diagnosointi tapahtuu tällä hetkellä eri tavalla kuin normaalisti. Esimerkiksi spirometrioita ja hoitopaikassa tehtäviä PEF-puhalluksia vältetään koronatilanteen vuoksi.

Toukokuussa 2020 tiedossa on vain harvoja koronataudin vaikeampaan muotoon sairastuneita, joilla on perussairautena astma tai COPD. Tämä on hyvä uutinen näitä keuhkosairauksia sairastaville. 

Riskiryhmät

Kaikkien keuhkosairauksia sairastavien kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. 

Mitä useampia riskitekijöitä henkilöillä on, sitä suurempi on koronavirusinfektion vaikeampaan muotoon sairastumisen riski. 

THL:n mukaan vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi:

  • yli 70 vuoden ikä
  • krooniset, huonossa hoitotasapainossa olevat keuhkosairaudet
  • krooniset vaikea-asteiset sydänsairaudet
  • diabetes, jossa kohde-elinvaurioita
  • maksan tai munuaisten krooninen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä kroonisesti heikentävä tauti, esim. lymfooma.
  • vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Oma hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko perussairaus niin vaikea, että riski saada vakava koronavirusinfektio on suurentunut. 

Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa.

Keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä. Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä: tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia. 

Muita tekijöitä, jotka heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle:

  • sairaalloinen ylipaino (BMI eli painodindeksi yli 40)
  • päivittäinen tupakointi, myös sähkötupakointi.

Koronavirusinfektion vaikutuksesta raskauteen tai raskaana olevaan ei ole vielä kattavasti tietoa, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan suurta vaaraa ei ole. Raskaana olevia suositellaan kuitenkin noudattamaan erityistä varovaisuutta ja välttämään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisia kontakteja.

Lue lisää:

Onko riski sairastua COVID19-aiheuttamaan sairauteen suurempi, jos on harvinainen hengityssairaus tai jos on useampi hengityssairaus?

Varsinaisesti perussairaudet eivät lisää riskiä sairastua, mutta kylläkin riskiä sairastua vaikeampaan sairausmuotoon. Perussairauksien lukumäärä sinänsä ei vaikuta riskiin, vaan ennemminkin laatu. Jos kaikki hengityssairaudet ovat hyvässä tasapainossa niin suurentunutta riskiä ei ole. 

Voiko riskiryhmään kuuluva keuhkosairas selvitä lievin oirein vai joutuuko hän heti sairaalaan?

Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, mikäli hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Eroaako hengityssairaan COVID19-taudinkuva ja kulku perusterveen taudista?

Toistaiseksi hengityssairaiden taudissa ei ole huomattu erityisyyttä muihin verrattuna. Hengityssairaiden perussairaus ei yleensä ole pahentunut COVID-19 aikana. 

Käytän astmalääkitystä päivittäin. Kuulunko riskiryhmään?

Hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa.

Onko uniapneaa sairastava riskiryhmässä?

THL:n listauksessa uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole. Uniapneaan ei liity keuhkojen limakalvojen tulehdusta kuten esimerkiksi astmaan.

Ovatko tupakanpolttajat riskiryhmässä?

Tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa, joten koronavirusinfektion terveysriski on suurentunut. Tupakointi kannattaa lopettaa. Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelu tarjoaa tukea lopettamiseen puhelimitse ja verkossa.

Ovatko nuuskankäyttäjät riskiryhmässä?

Nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan. Erityisesti koronavirusepidemian aikana tulee huolehtia käsien pesusta, ettei sairastuta itseään tai muita. Nuuskaamiseen liittyvä kasvojen koskettelu ja puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Stumppi.fi-palvelu antaa tukea lopettamiseen.

Minulla on vaikea keuhkosairaus ja olen jo 76-vuotias. Jos sairastun koronaan, hoidetaanko minua? 

Ketään ei jätetä ilman hoitoa. Kaikkien oireita hoidetaan, vaikka parantavia lääkkeitä koronavirusinfektioon ei vielä ole. 

 

Ennaltaehkäisy

Miten ennaltaehkäisen tartuntaa?

Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.  

Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn. Käytä kasvomaskia viranomaisten ohjeiden mukaan. Muista myös ladata Koronavilkku älypuhelimeesi.

Lue lisää kasvomaskista ja koronasta

Lue ohjeet Koronavilkun lataamiseksi

Miten kannattaa hengityssairaan varautua koronaviruksen mahdolliseen 2. aaltoon?

Pitämällä mahdollisimman hyvää huolta perussairauden hyvästä hoitotasapainosta ottamalla säännöllisesti määrätyt lääkkeet. Lisäksi tehokas limantyhjennys ja säännöllinen liikunta edistävät keuhkoterveyttä. Tavoitteena kannattaa olla, että keuhkot ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa vastaanottamaan mahdollinen tartunta. 

Miten hoidan itseäni?

Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengityssuojaimet eivät suojaa tartunnalta. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. Heillä on siis myös syytä erityiseen varovaisuuteen. 

Miten koronaoireet eroavat hengityssairauden oireista/pahenemisvaiheen oireista?

Hengityssairauksien pahenemisvaiheeseen ei kuulu kuume, ripuli, lihaskivut tai haju- ja makuaistin menetys, jotka taas ovat tyypillisiä COVID-19 -oireita. Lievä yskä tai hengenahdistus voi johtua kummasta vain, joten niistä ei voi päätellä luotettavasti kumpi on kyseessä. COVID-19:ssa ei myöskään hengitys vingu, ja yskä on yleensä kuivaa, ei limaista.

Olen allerginen siitepölylle. Miten varaudun siitepölykauteen?

Voit hankkimalla allergialääkkeet valmiiksi. Nyt on oikea aika aloittaa kortisonia sisältävän nenäsuihkeen päivittäinen käyttö. Nenä kannattaa myös huuhdella esimerkiksi nenäkannulla joka päivä. Tällöin nenälääkkeet imeytyvät paremmin nenän limakalvoilta. On hyvä varautua siitepölykauteen ostamalla valmiiksi antihistamiinia ja silmätipoilla, mikäli niitä oireisiin tarvitsee.

Miten erotan siitepölyallergian oireet koronaoireista? 

Siitepölystä johtuvat oireet eroavat osittain COVID-19-koronaviruksen aiheuttamista oireista. Siitepölyallergia yleisiä oireita ovat silmien kutina ja vesinuha, jotka eivät ole tyypillisiä koronaoireita. Koronavirukseen liittyy usein myös kuume, joka ei myöskään ole allergiaoire. Siitepölyallergiasta johtuvat hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa koronaoireita. Omaolo.fi-sivuston testin avulla voi selvittää, muistuttavatko omat oireet koronaoireita. Jos hengenahdistus käy hyvin tukalaksi ja kuume nousee, tulee soittaa terveyskeskukseen. 

 

Kasvosuojaimet ja korona

Katso kasvosuojaimia koskevat kysymykset täällä.

 

Yleistietoa koronaviruksesta

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille (eli keuhkosairaille), koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut. Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen eikä rokotetta ole.

Kyseessä on uusi tauti, joten tutkimustieto päivittyy jatkuvasti. Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 4−5 päivää, vaihteluväli voi yksilöllisesti olla 2−12 päivää. Koronaviruksen aiheuttamassa taudissa on usein lievempi ensimmäinen vaihe ja seuraavalla viikolla voi tulla pahenemisvaihe. Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt sekä hengenahdistus. 

Onko Suomessa nähtävissä jotain trendiä tietystä tartuntatavasta?

Suurin osa Suomen tartunnoista on peräisin matkustelusta joko ulkomailla tai kotimaassa, perheen sisältä, massatapahtumista tai terveydenhuollon yksiköstä. Vain pieni osa tartunnoista on sellaisia, joissa tartunnan lähde on epäselvä.

Miten COVID-19 vaikuttaa hengityselimistöön?

COVID-19 -sairauden aiheuttaja SARS-CoV2 tarttuu tietyn tyyppisiin  soluihin, joita on keuhkoputkien sisäpinnalla paljon. Siksi COVID-19 vaikuttaa juuri keuhkoihin. Lievimmillään tauti on vain kuiva yskä, mutta vaikeammassa tautimuodossa keuhkokudos tulehtuu ja syntyy vakava keuhkokuume, joka aiheuttaa hapenpuutetta ja hengitysvaikeutta. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa, mutta luultavasti vaikeimmista taudinkuvista jää jonkin verran toiminnan alenemaa, ainakin joksikin aikaa.

Voiko oireeton ihminen tartuttaa koronaviruksen?

Kyllä periaatteessa voi, vaikka riski on tämänhetkisen tiedon mukaan pieni. Alkuvaiheessa virusinfektio voi ilmeisesti olla kuumeeton ja oireet voivat jonkin verran vaihdella. Myös oireettomia ja lieväoireisia tartuttajia on tullut tietoon epidemian aikana.

Ketkä voivat saada koronavirustestauksen?

Koronatestiin pääsevät ne (20.5.), joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita. Jos epäilet koronavirustartuntaa, soita omaan terveyskeskukseen.

Lue lisää:

Milloin on syytä epäillä koronaa, milloin taas tavallista flunssaa? Voiko lieväoireista koronavirustartuntaa erottaa tavallisesta flunssasta?

Oireiden voimakkuus on yksilökohtaista. Oireiden perusteella et voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Varmuuden asiasta saa vain testaamalla.

Voiko korona aiheuttaa tuberkuloosin kaltaisia oireita?

Koronan oireet ovat samankaltaisia kuin influenssassa, mutta yskä, hengitystieoireet ja kuume ovat samanlaisia kuin monissa muissa keuhkosairauksissa. Myöskään tuberkuloosin oireet eivät ole yksistään tuberkuloosissa esiintyviä.

Kauanko koronaviruksen sairastaminen kestää?

Tällä hetkellä arvioidaan, että sairauden vaikeusasteesta riippuen toipuminen kestää päivistä viikkoihin.

Kuinka kauan koronavirus voi tarttua vielä oireiden loppumisen jälkeen?

Asiaa ei toistaiseksi tiedetä. THL kehottaa flunssaoireita sairastavia pysymään kotona, kunnes kaikki miedotkin oireet ovat ohi. 

Voiko koronavirukseen sairastua uudelleen? Onko uudelleen sairastettu korona vaikeampi?

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka pitkään immuniteetti säilyy. On mahdollista sairastua uudelleen, mutta uudelleen sairastetun taudin vaikeusastetta ei tiedetä.

Jos on raskaana, vaikuttaako koronaan altistuminen tai sairastuminen sikiöön?

Koronavirus ei tiettävästi ole tarttunut veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Myöskään muiden koronavirusten (SARS ja MERS) ei ole kuvattu tarttuneen veriteitse äidistä syntymättömään lapseen.

Onko perintötekijöillä vaikutusta koronan sairastamiseen?

Luotettavaa tietoaperintötekijöiden vaikutuksesta koronan sairastamiseen ei vielä ole. Helsingin Sanomien tiedeartikkelin mukaan on viitteitä siitä, että perintötekijöillä voisi olla vaikutusta koronataudin rajuuteen. 

Lue lisää Helsingin Sanomien tiedeartikkelista

Onko veriryhmällä vaikutusta koronatartuntaan ja koronan sairastamiseen?

Luotettavaa tietoa veriryhmän vaikutuksesta koronan sairastamiseen ei vielä ole. Helsingin Sanomien tiedeartikkelin mukaan on viitteitä siitä, että O-veriryhmä suojaa vakavalta tautimuodolta tai jopa koronatartunnalta ylipäätään ja että A-veriryhmään kuuluvilla näyttäisi olevan suurempi riski joutua hapenpuutetta ehkäisevään hoitoon.

Lue lisää Helsingin Sanomien tiedeartikkelista

 

Korona ja uniapnea

Jos saan koronatartunnan, miten käytän CPAP- tai APAP-laitetta?

Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavalle on tärkeää saada happea.

CPAP-laite voi lisätä koronaviruksen tarttumisriskiä perheenjäseniin, joten CPAP-laitetta käyttävä koronaviruspotilas kannattaa eristää muusta perheestä mahdollisuuksien mukaan. Samassa taloudessa asuvilla on joka tapauksessa suurentunut riski saada koronavirus, jos sellainen on jollain samassa taloudessa todettu. 

Uniapneaa sairastavan, koronavirukseen sairastavan henkilön tulisi ottaa aina sairaalaan oma CPAP-laitteensa mukaan. CPAP-laitteella ei voida hoitaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta, mutta uniapneaan liittyvät hengityskatkokset CPAP-laite korjaa, ja siten helpottaa turvaamaan unenaikaista hapetusta. Sairaalassa CPAP-laitetta käyttävät voidaan sijoittaa erillisiin tiloihin, jolloin niihin liittyvä lisääntynyt tartuntariski vähenee.

Kannattaako käyttää CPAP-laitetta hereillä ollessa, jos on koronavirus?

Ei kannata. Siitä ei ole mitään hyötyä, koska CPAP-laite pitää ylähengitystiet auki, eikä auta varsinaiseen hengitysvajaukseen. Ylähengitystiet ovat aina auki ihmisen hereillä ollessa. Hengitys on heikoimmillaan ihmisen nukkuessa, minkä vuoksi CPAP-laite auttaa nimenomaan unenaikaisiin hengityskatkoksiin.

Lue lisää:

 

Korona, rokotteet ja lääkitys

Onko keuhkokuumerokotuksesta hyötyä koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon?

Koronaan ei ole saatavissa rokotetta, sillä sen kehittäminen on vasta alussa. Vastustuskyky voi heiketä virusinfektioiden sairastamisen jälkeen, jolloin bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen voi saada herkemmin. Keuhkokuumerokote ehkäisee jälkitautina esiintyvää bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta. Keuhkokuumerokotetta suositellaan yleisesti kroonisesti keuhkosairaille.

Kannattaako ottaa astmalääkettä, jos tulee flunssaoireita?

Kyllä kannattaa lääkärin ohjeen mukaan. Astma on keuhkojen pitkäaikainen ja vaihteleva limakalvojen tulehdus, jota hoidetaan astmalääkkeillä. Astmaa on hoidettava aina omahoito-ohjeiden mukaisesti. Hoitamaton ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma on suurempi riski terveydelle joka tilanteessa.

Voiko astmaa sairastava jättää pois kortisonilääkityksen? Vaikuttaako kortisoni koronan sairastamiseen?

Mitään lääkitystä ei pidä missään tapauksessa lopettaa omin päin, vaan noudattaa lääkärin ohjeita. Hengitettävä astmalääkitys hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Lääkitystä ei saa lopettaa.

Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä suuntaan tai toiseen. Tablettimuodossa kortisonia ei pidä omatoimisesti aloittaa, ellei näin ole erikseen määrätty. Joillain astmaa sairastavilla saattaa olla reseptillä tarvittaessa pahenemisvaiheeseen haettava tablettikortisonikuuri. Tätä ei kannata tällä hetkellä (kevät 2020) aloittaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa, ellei ole aivan varma siitä, että kyseessä on juuri astman pahenemisvaihe. 

Kumpi on turvallisempaa koronaviruspotilaalle, parasetamoli vai ibuprofeeni?

FIMEA:n asiantuntijoiden mukaan parasetamoli on suositeltavin vaihtoehto. Ibuprofeenin sopivuudesta koronapotilaille on epäilyksiä, mutta näyttö on vähäistä. Parasetamoli on varmasti turvallista, joten sitä kannattaa käyttää. Jos sinulle on määrätty säännöllisesti otettava tulehduskipulääke, älä lopeta sitä kysymättä hoitavalta taholta.

Kannattaako minun hamstrata lääkkeitä?

Ei kannata. Kotiin ei ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi. Normaali varautuminen riittää. Jos ihmiset eivät hamstraa, lääkkeitä riittää kyllä.

Onko jotain suositeltavia lääkkeitä, joista on apua koronaan?

Toistaiseksi koronaan ei ole olemassa yleispätevää lääkityssuositusta. Lääkitykseen liittyvät asiat on selvitettävä yksilöllisesti lääkärin kanssa.

Koronataudin jälkeen on ollut yskää. Lääkkeistä ei ole ollut merkittävää hyötyä. Mikä voisi helpottaa jatkuvaa yskää?

Yskä on virusinfektioon liittyvää jälkiyskää, johon lääkkeet eivät välttämättä auta. Virusyskä vaatii kärsivällisyyttä, sillä yskä saattaa kestää tavanomaisissa virusinfektioissa jopa 8 viikkoa, mutta nimenomaan koronan aiheuttamasta jälkiyskästä ei ole juurikaan tietoa. Yskänlääkkeillä ei ole osoitettu olevan juurikaan tehoa. Oloa voi helpottaa esim. hunajalla tai kostuttamalla kurkunpäätä esim. juotavalla tai höyryhengityksellä. Nukkua kannattaa pääpuoli hieman kohotettuna. Vesi-PEP -puhalluksilla voi estää ilmattomien tilojen syntymistä keuhkoihin ja avata pienimpiäkin ilmateitä. Jos yskän vuoksi ei saa nukuttua tai lihakset jo väsyvät, voi lääkäriltä pyytää yskänrefleksiä sammuttavaa lääkettä.

Lue lisää:

 

Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta

Voiko riskiryhmään kuuluva tai hänen läheisensä mennä töihin, kauppaan tai muualle julkisiin tiloihin?

Pääsääntöisesti töihin tulee mennä, mutta työnantajan kanssa voi sopia esimerkiksi etätyöstä, jos työnkuva sallii sen. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa asian pohtimisessa. Tärkeintä on pitää huolta hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Tärkeää on myös, ettei kukaan mene flunssaisena töihin tai muulle julkiselle paikalle.

Kaupassa käyminen on myös turvallista, kunhan noudattaa tarkkaa hygieniaa ja turvavälejä. Kotiinkuljetuspalveluita ja läheisten apua on hyvä käyttää mahdollisuuksien mukaan. Julkisissa tiloissa suositellaan edelleen välttämään tarpeetonta liikkumista, mutta vallitsevia ohjeita noudattaen myös niissä voi  käydä. Riskiryhmään kuuluvan läheinen voi käydä normaalisti yleisillä paikoilla, kunhan huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta.

Mitä kautta voi saada lääkäriltä sairauslomaa, jos pitää välttää terveyskeskuksessa asioimista?

Kannattaa aina olla yhteydessä myös omaan esimieheen ja selvittää, voiko poikkeustilanteessa sopia lääkärintodistuksen tarpeesta toisin. Jos työterveyshuoltosi on terveyskeskuksessa, ota yhteyttä terveyskeskukseen ja tiedustele, onko mahdollista saada asiaan ratkaisu puhelimitse. Jotkut terveysasemat ja yksityiset terveysyritykset/työterveyshuollot tarjoavat etälääkäripalveluja.

 

Karanteeni

Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?

Lähipiiri ei ole karanteenissa koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?

THL päivittää jatkuvasti testausohjeita. Tarkista ohjeet THL:n sivuilta.

 

Liikkumisrajoitukset

Missä voin nyt liikkua?

Hengitysliitto suosittaa kaikkia keuhkosairaita ja muita riskiryhmiä seuraamaan alueellisten viranomaisten suosituksia. 

Alueelliset linjaukset koronavirukseen liittyvistä suosituksista ja rajoituksista vaihtelevat, lisäksi nämä suositukset ja rajoitukset ovat myös erilaisiin aikarajoihin ja koronaviruksen esiintyvyyslukuihin sidottuja. Suositusten ja rajoitusten tilannesidonnaisuudella pyritään ennaltaehkäisemään tarvetta asettaa koko maata koskevia toiminta- ja kokoontumisrajoituksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun koronavirus-rajoituksista kerrotaan Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Tarkista hallituksen ajankohtaiset linjaukset valtioneuvoston sivuilta.

Seuraa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita riskiryhmille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteita.

Lue lisää:

 

Koronavirus, ilmanvaihto ja ilmanpuhdistimet

Voiko ilmanvaihto levittää koronavirusta?

Ilmanvaihdon tarkoitus on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa ja poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta. Näin ollen myös sisäilmassa olevaa viruspitoisuutta voidaan laimentaa tehokkaan ilmanvaihdon avulla. Tarkoituksenmukaisesti toimiva ilmanvaihto siis vähentää riskiä altistua koronavirukselle. Korona-aikana erityisesti kouluissa ja toimistotiloissa koneellista ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa rakennuksen käytön aikana ja käytön ajan ulkopuolella varmistaa ilman riittävä vaihtuvuus kaikissa huonetiloissa. Ilmanvaihdon tehoa voi säätää rakennuksen käyttäjämäärän ja toiminnan mukaan.

Lue lisää:

Onko ilmanpuhdistimista apua koronaviruksen torjunnassa?

Ilmanpuhdistimesta voi olla apua virusten vähentämisessä sisäilmasta, kunhan valitaan tarkoitukseen sopiva puhdistustekniikka, sijoitetaan laite oikein puhdistettavaan tilaan sekä huolletaan laitetta ohjeiden mukaan.

Mekaaninen suodatus (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio (esimerkiksi aktiivihiilisuodatin) poistavat tutkimuksien mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luetaan. UV-säteilyyn perustuvat tekniikat tuhoavat viruksia myös hyvin, mutta ne tuottavat sivutuotteina epäpuhtauksia, kuten otsonia, jolla on tutkimusten mukaan haitallisia terveysvaikutuksia.

Myös fotokatalyyttistä oksidaatiossa, plasma-menetelmässä ja sähköisessä suodatuksessa syntyy sivutuotteina epäpuhtauksia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Edellä lueteltuja tekniikoita käyttävissä laitteissa voi olla mukana mekaaninen suodatus ja adsorptio, jolloin laite saattaa poistaa sivutuotteina syntyneet epäpuhtaudet.

Ionisaattorit eli ionisoivat laitteet eivät sovi lainkaan virusten torjuntaan, sillä ne eivät poista hiukkasia, vaan varaavat ilmassa leijuvat hiukkaset sähköisesti, mikä saa ne tarttumaan tilan pintoihin, kuten seiniin ja pöytiin.

Ilmanpuhdistimen sijoittamisessa tilaan on oltava erittäin huolellinen. Laite tulee sijoittaa niin, että se ei laite puhalla ”likaisesta puhtaaseen päin”. Oikealla sijoittelulla ja laitteiden riittävällä määrällä voi vaikuttaa myös siihen, että laitteen vaikutus yltää kaikkialle tilassa. Ilmanpuhdistin tulee huoltaa ja puhdistaa ohjeiden mukaan.

Lue lisää ilmanpuhdistimista Hengitysliiton sivuilla

Lue lisää koronaviruksesta ja sisäilman turvallisuudesta THL:n sivuilla

Ikääntyneet ihmiset ja helle korona-aikana

Ikääntyneillä ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua vakavampaan koronavirustautiin, mutta heillä on myös suurentunut riski yleistilan heikentymiseen helteiden aikana. Ikääntyneiden asuinolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei sisälämpötila pääse helteillä nousemaan. Pitkät helteet voivat aiheuttaa jopa satoja ennenaikaisia kuolemia.

Asuintilojen ilmanvaihdon tulee olla toimiva. Paras tapa huolehtia lisäviilennyksestä on ilmastointilaitteen tai ilmalämpöpumpun avulla. Myös hoitolaitoksissa ja muissa julkisissa tiloissa on riittävästä ilmanvaihdosta huolehdittava mieluiten näillä menetelmillä. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, voidaan tuulettimellakin luoda ikkunasta ilmavirtaa, mutta silloin tulee ottaa huomioon, ettei ilmavirta kulkisi henkilöstä toiseen, eikä tila saisi olla ahdas ja muulta ilmanvaihdoltaan huono.

Jos ilman lämpötila on kovin korkea, on tuulettimesta enemmän haittaa kuin hyötyä, joten ilmastointilaitteiden tulisi olla ensisijaisia viilennystapoja, ainakin julkisissa tiloissa. Luonnollista tuuletusta ikkunoiden ja ovien kautta voi myös lisätä. Verhot kannattaa pitää kiinni päiväaikaan ja avata ikkunat ja ovet illalla, kun on viileämpää. Silloin toki ulkoilman epäpuhtaudet, kuten siitepölyt, kulkeutuvat sisälle, joten joka tilanteessa toimivaa hyvää ratkaisua on vaikea löytää.

Myös kesällä edelleen suositellaan turvavälien noudattamista ja runsasta käsienpesua, sillä vielä ei ole luotettavaa tietoa koronaviruksen leviämisestä eri vuodenaikoina. Kotikäyntejä ei kuitenkaan tämän vuoksi kannata vähentää, sillä helteellä avuntarve saattaa kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ohjeisti toiminnasta helteillä ja siihen liittyen koronalta suojautumisesta 15.6. Lue THL:n uutinen tästä

 

Muut koronaan liittyvät huolet

Iäkkäät sukulaiset ja ystävät huolettavat, mitä teen?

Iäkkäitä sukulaisia ja ystäviä kannattaa auttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kaupankäynnissä ja muussa asioinnissa. Iäkkäitä ystäviä voi tavata, mutta kohtaamisissa on hyvä muistaa turvavälit ja hyvä käsihygienia. Flunssaisena pitää jäädä kotiin ja välttää muita ihmisiä. 

Koronavirukseen liittyvät suositukset ja rajoitukset ovat tällä hetkellä (20.10.2020) alueellisia ja erilaisiin aikarajoihin ja koronaviruksen esiintyvyyslukuihin sidottuja. Tarkemmat alueelliset ohjeet löytyvät alueellisten viranomaisten verkkosivuilta.

Mitä teen, jos koronakeskustelu alkaa ahdistaa?

THL on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voi pitää itsestään ja läheisistään huolta, jos keskustelu koronaviruksesta ahdistaa. Tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja arjen hyviä rutiineja: syödä terveellisesti, nukkua riittävästi, kuntoilla kotona tai liikkua luonnossa sekä pitää yhteyttä puhelimitse ja verkon avulla perheenjäseniin ja ystäviin.

Poikkeusolosuhteissa on normaalia tuntea surua, hämmennystä, pelkoa ja vihaa.

Lue lisää:

Matalan kynnyksen kriisiapua:

 

Keuhkosairautta sairastava, muista erityisesti nämä:

  • Vältä fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin. Ota yhteyttä puhelimitse.
  • Pese kädet ja yksi hihaan. 
  • Älä kättele.
  • Huolehdi lääkityksestäsi. 
  • Huolehdi yleiskunnostasi
  • Jos vointisi huononee, jää kotiin.
  • Jos hengenahdistus ei parane hengitettävillä lääkkeilläsi, ota yhteys terveydenhuoltoon.
  • Seuraa ohjeita: www.thl.fi
  • Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. 

     

Lähteet

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry

Tuula Vasankari, professori, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry

Miia Aro, asiantuntijylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry

Tuuli Heinikari, asiantuntijylilääkäri, keuhkotautien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry

Jere Reijula, keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri, LT

Tuomo Oikarainen, työterveyslääkäri, Koronavirus-neuvontabotti.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa