Kielet

Ajankohtaista: koronavirus

Perustietoa hengityssairauksista ja koronaviruksesta. Sivu on päivitetty 26.3.2020.

Covid-19-virus: tietolähteet | Sairastuminen | Riskiryhmät | Ennaltaehkäisy |
Yleistietoa koronaviruksesta | Korona ja uniapneaKorona, rokotteet ja lääkitys | 
Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta | Karanteeni |
Liikkumisrajoitukset | Koronavirus ja ilmanvaihto |  Muut koronaan liittyvät huolet

 

Covid-19-virus: tietolähteet 

Terveystiedotusta tehdään päivittäin ja viranomaiset antavat suositukset.

 

Sairastuminen

Mitä teen, jos saan oireita?

Katso ajankohtaiset ohjeet THL:n sivuilta, sillä ohjeet päivittyvät usein. Pääsääntö on yksinkertainen: jos sairastut, jää kotiin. Jos sinulla on lieviä flunssaoireita, pysy kotona, kunnes olet terve. Näin annamme hoitohenkilöstölle työrauhan keskittyä kaikkein vakavimpiin tapauksiin. 

 

Yhteyden ottaminen terveydenhuoltoon

Puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet. Niihin kannattaa soittaa vasta jos itsehoito ei tepsi. Pelkkä epäily koronavirustartunnasta ei ole enää riittävä syy soittaa päivystysapuun tai terveysasemille. 

Suosi seuraavia sähköisiä oirepalveluja verkossa:

Milloin olen niin sairas, että pitää hakeutua hoitoon?

Jos sinulla on hengenahdistusta, joka ei mene ohi (keuhkosairautesi hoidossa käytettävillä hengitettävillä lääkkeillä) ja yleiskuntosi huononee, on syytä hakeutua hoitoon. 

Miten otan yhteyttä terveydenhuoltoon?

Ole aina ensin puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseen, omaan työterveyshuoltoon tai päivystysapunumeroon 116117. Yhteydenotto-ohjeet löytyvät oman kunnan sivuilta, nämä vaihtelevat kunnittain. Hätänumero 112 on hätätilanteita varten ja tämä tulee säästää niille, jotka tarvitsevat välitöntä apua. Työnantajat ohjeistavat työpaikkakohtaisista toimintatavoista THL:n suositusten mukaan. 

Lue lisää:

Puhelinneuvonta ja chat

  • Pelkkä epäily koronavirustartunnasta ei ole enää riittävä syy soittaa päivystysapunumeroon. Terveydenhuollon palvelunumerot ovat ruuhkautuneet, joten sinne soittamista ei suositella, ellei vointi ole niin huono, ettei omahoito kotona riitä.
  • Päivystysapunumerossa 116 117 ohjataan oikeaan hoitopaikkaan ja annetaan omahoito-ohjeita, jos et voi odottaa terveysaseman aukeamista. Numero toimii ympäri vuorokauden. 
  • Valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta 0295 535 535 puolestaan ei saa terveysneuvontaa, vaan yleistä neuvontaa koronaviruksesta. Kysymyksiin vastataan myös chatissa.

 

 

Riskiryhmät

Kaikkien keuhkosairauksia sairastavien kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. 

Mitä useampia riskitekijöitä henkilöillä on, sitä suurempi on koronavirusinfektion vaikeampaan muotoon sairastumisen riski.

Riskitekijöitä vaikeaan koronainfektioon sairastumiselle (25.3. 2020) ovat:

  • yli 70 vuoden ikä
  • krooniset, huonossa hoitotasapainossa olevat keuhkosairaudet
  • immuniteettia heikentävä lääkitys
  • krooniset vaikea-asteiset sydänsairaudet
  • diabetes, jossa kohde-elinvaurioita
  • maksan tai munuaisten krooninen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä kroonisesti heikentävä tauti, esim. lymfooma.

Oma hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko perussairaus niin vaikea, että riski saada vakava koronavirusinfektio on suurentunut. 

Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa.

Keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä. Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä: tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia. 

Muita tekijöitä, jotka heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle:

  • sairaalloinen ylipaino (BMI eli painodindeksi yli 40)
  • päivittäinen tupakointi.

Koronavirusinfektion vaikutuksesta raskauteen tai raskaana olevaan ei ole vielä kattavasti tietoa, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan suurta vaaraa ei ole. Raskaana olevia suositellaan kuitenkin noudattamaan erityistä varovaisuutta ja välttämään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisia kontakteja.

Lue lisää:

 

Voiko riskiryhmään kuuluva keuhkosairas selvitä lievin oirein vai joutuuko hän heti sairaalaan?

Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, mikäli hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Käytän astmalääkitystä päivittäin. Kuulunko riskiryhmään?

Hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa.

Onko uniapneaa sairastava riskiryhmässä?

THL:n listauksessa uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole. Uniapneaan ei liity keuhkojen limakalvojen tulehdusta kuten esimerkiksi astmaan.

Kuuluvatko harvinaisia keuhkosairauksia sairastavat riskiryhmään? 

Kyllä, erityisesti jos keuhkosairaus on huonossa tasapainossa. 

Ovatko tupakanpolttajat riskiryhmässä?

Tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa, joten koronavirusinfektion terveysriski on suurentunut. Tupakointi kannattaa lopettaa. Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelu tarjoaa tukea lopettamiseen puhelimitse ja verkossa.

Ovatko nuuskankäyttäjät riskiryhmässä?

Nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan. Erityisesti koronavirusepidemian aikana tulee huolehtia käsien pesusta, ettei sairastuta itseään tai muita. Kasvojen koskettelu ja nuuskapussien poistamisen jälkeinen puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Stumppi.fi-palvelu antaa tukea lopettamiseen.

Minulla on vaikea keuhkosairaus ja olen jo 76-vuotias. Jos sairastun koronaan, hoidetaanko minua? 

Ketään ei jätetä ilman hoitoa. Kaikkien oireita hoidetaan, vaikka parantavia lääkkeitä koronavirusinfektioon ei vielä ole. 

 

Ennaltaehkäisy

Miten ennaltaehkäisen tartuntaa?

Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.  

Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn. 

Miten hoidan itseäni?

Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengityssuojaimet eivät suojaa tartunnalta. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. Heillä on siis myös syytä erityiseen varovaisuuteen. 

Olen allerginen siitepölylle. Miten varaudun siitepölykauteen?

Voit hankkimalla allergialääkkeet valmiiksi. Nyt on oikea aika aloittaa kortisonia sisältävän nenäsuihkeen päivittäinen käyttö. Nenä kannattaa myös huuhdella esimerkiksi nenäkannulla joka päivä. Tällöin nenälääkkeet imeytyvät paremmin nenän limakalvoilta. On hyvä varautua siitepölykauteen ostamalla valmiiksi antihistamiinia ja silmätipoilla, mikäli niitä oireisiin tarvitsee.

 

Yleistietoa koronaviruksesta

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille (eli keuhkosairaille), koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut. Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen eikä rokotetta ole.

Kyseessä on uusi tauti, joten tutkimustieto päivittyy jatkuvasti. Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 4−5 päivää, vaihteluväli voi yksilöllisesti olla 2−12 päivää. Koronaviruksen aiheuttamassa taudissa on usein lievempi ensimmäinen vaihe ja seuraavalla viikolla voi tulla pahenemisvaihe. Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt sekä hengenahdistus. 

Voiko oireeton ihminen tartuttaa koronaviruksen?

Kyllä periaatteessa voi, vaikka riski on tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan pieni. Alkuvaiheessa virusinfektio voi ilmeisesti olla kuumeeton ja oireet voivat jonkin verran vaihdella. Myös oireettomia ja lieväoireisia tartuttajia on tullut tietoon epidemian aikana.

Ketkä voivat saada koronavirustestauksen?

THL:n kanta (15.3.) on, että koronavirusnäytteitä otetaan oireilevilta riskiryhmiin kuuluvilta sekä heitä hoitavilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan. Oireettomia ei testata. Tämän linjauksen mukaan oireileva ja hengityssairautta sairastava voi saada testauksen. Ajankohtaisen tilanteen testauksista saa THL:n tai oman kunnan sivuilta.

Milloin on syytä epäillä koronaa, milloin taas tavallista flunssaa? Voiko lieväoireista koronavirustartuntaa erottaa tavallisesta flunssasta?

Oireiden voimakkuus on yksilökohtaista. Oireiden perusteella et voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Varmuuden asiasta saa vain testaamalla.

Voiko korona aiheuttaa tuberkuloosin kaltaisia oireita?

Koronan oireet ovat samankaltaisia kuin influenssassa, mutta yskä, hengitystieoireet ja kuume ovat samanlaisia kuin monissa muissa keuhkosairauksissa. Myöskään tuberkuloosin oireet eivät ole yksistään tuberkuloosissa esiintyviä.

Kauanko koronaviruksen sairastaminen kestää?

Tällä hetkellä arvioidaan, että sairauden vaikeusasteesta riippuen toipuminen kestää päivistä viikkoihin.

Kuinka kauan koronavirus voi tarttua vielä oireiden loppumisen jälkeen?

Asiaa ei toistaiseksi tiedetä. THL kehottaa flunssaoireita sairastavia pysymään kotona, kunnes kaikki miedotkin oireet ovat ohi. 

Voiko koronavirukseen sairastua uudelleen? Onko uudelleen sairastettu korona vaikeampi?

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka pitkään immuniteetti säilyy. On mahdollista sairastua uudelleen, mutta uudelleen sairastetun taudin vaikeusastetta ei tiedetä.

Jos on raskaana, vaikuttaako koronaan altistuminen tai sairastuminen sikiöön?

Koronavirus ei tiettävästi ole tarttunut veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Myöskään muiden koronavirusten ( SARS ja MERS) ei ole kuvattu tarttuneen veriteitse äidistä syntymättömään lapseen.

Tuhoaako koronaviruksen aiheuttama sairaus keuhkoja?

Osalle sairastuneista koronavirus aiheuttaa laaja-alaisen keuhkokudoksen tulehduksen, joka voi aiheuttaa pysyvämpiä vauriota keuhkoihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus voi jättää fibroosia eli sidekudostumista keuhkoihin myös akuutista taudista paranemisen jälkeen. Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole tietoa.

Korona ja uniapnea

Jos saan koronatartunnan, miten käytän CPAP- tai APAP-laitetta?

Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavalle on tärkeää saada happea.

CPAP-laite voi lisätä koronaviruksen tarttumisriskiä perheenjäseniin, joten CPAP-laitetta käyttävä koronaviruspotilas kannattaa eristää muusta perheestä mahdollisuuksien mukaan. Samassa taloudessa asuvilla on joka tapauksessa suurentunut riski saada koronavirus, jos sellainen on jollain samassa taloudessa todettu. 

Uniapneaa sairastavan, koronavirukseen sairastavan henkilön tulisi ottaa aina sairaalaan oma CPAP-laitteensa mukaan. CPAP-laitteella ei voida hoitaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta, mutta uniapneaan liittyvät hengityskatkokset CPAP-laite korjaa, ja siten helpottaa turvaamaan unenaikaista hapetusta. Sairaalassa CPAP-laitetta käyttävät voidaan sijoittaa erillisiin tiloihin, jolloin niihin liittyvä lisääntynyt tartuntariski vähenee.

Kannattaako käyttää CPAP-laitetta hereillä ollessa, jos on koronavirus?

Ei kannata. Siitä ei ole mitään hyötyä, koska CPAP-laite pitää ylähengitystiet auki, eikä auta varsinaiseen hengitysvajaukseen. Ylähengitystiet ovat aina auki ihmisen hereillä ollessa. Hengitys on heikoimmillaan ihmisen nukkuessa, minkä vuoksi CPAP-laite auttaa nimenomaan unenaikaisiin hengityskatkoksiin.

Lue lisää:

Korona, rokotteet ja lääkitys

Onko keuhkokuumerokotuksesta hyötyä koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon?

Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole, koska niissä on eri taudinaiheuttaja. Koronaan ei ole saatavissa rokotetta, sillä sen kehittäminen on vasta alussa. Vastustuskyky heikkenee influenssan sairastamisen jälkeen, jolloin bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen voi saada herkemmin. Keuhkokuumerokote ehkäisee jälkitautina esiintyvää bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.

Kannattaako ottaa astmalääkettä, jos tulee flunssaoireita?

Kyllä kannattaa lääkärin ohjeen mukaan. Astma on keuhkojen pitkäaikainen ja vaihteleva limakalvojen tulehdus, jota hoidetaan astmalääkkeillä. Astmaa on hoidettava aina omahoito-ohjeiden mukaisesti. Hoitamaton ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma on suurempi riski terveydelle joka tilanteessa.

Voiko astmaa sairastava jättää pois kortisonilääkityksen? Vaikuttaako kortisoni koronan sairastamiseen?

Mitään lääkitystä ei pidä missään tapauksessa lopettaa omin päin, vaan noudattaa lääkärin ohjeita. Hengitettävä astmalääkitys hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Lääkitystä ei saa lopettaa.

Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä suuntaan tai toiseen. Tablettimuodossa kortisonia ei pidä omatoimisesti aloittaa, ellei näin ole erikseen määrätty. Joillain astmaa sairastavilla saattaa olla reseptillä tarvittaessa pahenemisvaiheeseen haettava tablettikortisonikuuri. Tätä ei kannata tällä hetkellä (25.3.) aloittaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa, ellei ole aivan varma siitä, että kyseessä on juuri astman pahenemisvaihe. 

Kumpi on turvallisempaa koronaviruspotilaalle, parasetamoli vai ibuprofeeni?

FIMEA:n asiantuntijoiden mukaan parasetamoli on suositeltavin vaihtoehto. Ibuprofeenin sopivuudesta koronapotilaille on epäilyksiä, mutta näyttö on vähäistä. Parasetamoli on varmasti turvallista, joten sitä kannattaa käyttää. Jos sinulle on määrätty säännöllisesti otettava tulehduskipulääke, älä lopeta sitä kysymättä hoitavalta taholta.

Kannattaako minun hamstrata lääkkeitä?

Ei kannata. Kotiin ei ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi. Normaali varautuminen riittää. Jos ihmiset eivät hamstraa, lääkkeitä riittää kyllä.

Onko jotain suositeltavia lääkkeitä, joista on apua koronaan?

Toistaiseksi koronaan ei ole olemassa yleispätevää lääkityssuositusta. Lääkitykseen liittyvät asiat on selvitettävä yksilöllisesti lääkärin kanssa.

 

Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta

Onko riskiryhmään kuuluvan käytävä töissä, jos ei ole mahdollisuutta etätyöhön?

Asia kannattaa ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Tämä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimusasia. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista keskustella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä kolmikantaneuvottelussa korvaavista tavoista tehdä töitä tai työolosuhteiden muokkaamisesta.

Mitä kautta voi saada lääkäriltä sairauslomaa, jos pitää välttää terveyskeskuksessa asioimista?

Kannattaa aina olla yhteydessä myös omaan esimieheen ja selvittää, voiko poikkeustilanteessa sopia lääkärintodistuksen tarpeesta toisin. Jos työterveyshuoltosi on terveyskeskuksessa, ota yhteyttä terveyskeskukseen ja tiedustele, onko mahdollista saada asiaan ratkaisu puhelimitse. Jotkut terveysasemat ja yksityiset terveysyritykset/työterveyshuollot tarjoavat etälääkäripalveluja.

 

Karanteeni

Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?

Lähipiiri ei ole karanteenissa koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?

THL päivittää jatkuvasti testausohjeita. Tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan testataan, jos heille tulee oireita. Oireettomien henkilöiden testaaminen ei anna luotettavia tuloksia tartunnasta.

 

Liikkumisrajoitukset

Missä voin nyt liikkua?

Hengitysliitto suosittaa kaikkia keuhkosairaita ja muita riskiryhmiä välttämään kontakteja muiden kuin samassa taloudessa asuvien ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 

Hallituksen 16.3. antaman linjauksen mukaan

  • on suositeltavaa välttää tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. 
  • Hallitus rajoittaa julkiset kokoontumiset 10 henkilöön.
  • Julkisilla paikoilla voi edelleen liikkua ja hoitaa välttämättömiä arkiasioita.
  • Ulkoileminenkin on sallittua, kunhan vältetään lähikontakteja muiden ihmisten kanssa.
  • Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan eli käytännössä heitä velvoitetaan noudattamaan karanteenia vastaavia olosuhteita.
  • Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kielletään. 
  • Samoin ulkopuolisten vierailut kielletään hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa. Poikkeuksena ovat tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla. 

Rajoitusten tarkoituksena on suojella riskiryhmiin kuuluvia. Seuraa viranomaisten ohjeita, ne voivat muuttua.

Koronavirus ja ilmanvaihto

Voiko ilmanvaihto levittää koronavirusta?

Ilmanvaihdon tarkoitus on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa ja poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta. Näin ollen myös sisäilmassa mahdollisesti olevaa viruspitoisuutta voidaan laimentaa tehokkaan ilmanvaihdon avulla. Tarkoituksenmukaisesti toimiva ilmanvaihto siis todennäköisesti vähentää riskiä altistua koronavirukselle.

Lue lisää:

Muut koronaan liittyvät huolet

Iäkkäät sukulaiset ja ystävät huolettavat, mitä teen?

Tapaamisten sijasta kannattaa pitää yhteyttä puhelimitse tai verkon kautta. Suositeltavaa on varmistaa, että läheisillä on tarpeelliset kauppa-, apteekki- ja muut vastaavat asioinnit huolehdittu. Heidän kotiovelleen voi toimittaa tarpeelliset ostokset valmiiksi. 

Jos iäkkäät sukulaisesi pitävät sinnikkäästi kiinni halustaan liikkua julkisilla paikoilla, jatka keskustelua heidän kanssaan altistumisriskistä. Vetoa viranomaisten suosituksiin ja inhimilliseen huoleesi heidän puolestaan. Jokainen meistä tekee lopulta itse omat valintansa.

Lue Helsingin Sanomien artikkeli: Miksi osa ei suostu noudattamaan ensiarvoisen tärkeitä ohjeita? Terveyspsykologi kertoo, mistä asenne kumpuaa.

Mitä teen, jos koronakeskustelu alkaa ahdistaa?

THL on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voi pitää itsestään ja läheisistään huolta, jos keskustelu koronaviruksesta ahdistaa. Tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja arjen hyviä rutiineja: syödä terveellisesti, nukkua riittävästi, kuntoilla kotona tai liikkua luonnossa sekä pitää yhteyttä puhelimitse ja verkon avulla perheenjäseniin ja ystäviin.

Poikkeusolosuhteissa on normaalia tuntea surua, hämmennystä, pelkoa ja vihaa.

Matalan kynnyksen kriisiapua:

 

 

Keuhkosairautta sairastava, muista erityisesti nämä:

  • Vältä fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin. Ota yhteyttä puhelimitse.
  • Pese kädet ja yksi hihaan. 
  • Älä kättele.
  • Huolehdi lääkityksestäsi. 
  • Huolehdi yleiskunnostasi. 
  • Jos vointisi huononee, jää kotiin.
  • Jos hengenahdistus ei parane hengitettävillä lääkkeilläsi, ota yhteys terveydenhuoltoon.
  • Seuraa ohjeita: www.thl.fi
  • Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. 
     

Lähteet

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry
Tuula Vasankari, professori, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry
Miia Aro, asiantuntijylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuuli Heinikari, asiantuntijylilääkäri, keuhkotautien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuomo Oikarainen, työterveyslääkäri, Koronavirus-neuvontabotti.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa