Uniapnea

Näiltä sivuilta löydät tietoa uniapnean oireista ja diagnoosista sekä toimintaohjeita sairauden hoitoon ja omahoitoon sekä vertaisten vinkit uniapneaa sairastavalle.

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3−6-kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.  Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä, joten hoitamattomana se lisää myös riskiä joutua liikenneonnettomuuteen. 

Hoitamaton uniapnea estää yleensä ehdotonta valppautta vaativassa ammatissa toimimisen (esim. ammattiautoilijat). Jos henkilö toimii tällaisessa ammatissa ja epäilee sairastavansa uniapneaa, on sairaus tutkittava viipymättä ja hoito aloitettava mahdollisimman nopeasti. 

Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy n. 10 prosentilla henkilöistä, jotka kuorsaavat. Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle. Toisaalta kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa, eivätkä kaikki kuorsaajat sairasta uniapneaa. Vielä ei tiedetä tarkkaan, miksi joillekin kuorsaajista kehittyy uniapneatauti. Todennäköisesti kyseessä on monen eri tekijän yhteisvaikutus, mutta myös perintötekijöillä on merkitystä.

Uniapnean riskitekijöistä merkittävin on ylipaino. Painon noustessa myös kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi. Muita yleisiä riskitekijöitä ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osin. Naisilla sairaus yleistyy menopaussin jälkeen.

Yhteistyössä

Helppoa hengittämistä
Uskalla jälleen unelmoida
Rokottaudu pneumokokkia vastaan
Happiliikkuja - enemmän happea liikkumalla

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa