Korjaussuunnitelman laatiminen

Laadukkaan korjaussuunnitelman laatiminen on ehdoton edellytys korjausurakan onnistumiselle.

Kosteus- tai homevaurion laajuuden ja aiheuttajan varmistumisen jälkeen jokaiselle kohteelle laaditaan oma yksilöllinen korjaussuunnitelmansa:

  • mitä korjataan,
  • miten korjataan,
  • kuinka laajasti korjataan,
  • lisäksi piirustukset ja
  • työselitykset.

Tavoitteena on poistaa kaikki vaurioiden aiheuttajat ja vauriot sekä korjata rakenteet toimimaan rakennusfysikaalisesti oikein. Korjaussuunnitelmaa tarvitaan työn toteuttamisen lisäksi myös viranomaishyväksynnän hakemiseen (rakennuslupa, toimenpidelupa) sekä urakoitsijalle lähetettävään tarjouspyyntöön.

Korjaussuunnitelman teettämättä jättäminen on tullut monelle kalliiksi: Kosteus- ja homevaurioita on korjattu vaihtamalla ainoastaan vaurioituneet materiaalit, eikä vaurion aiheuttajaa ole poistettu, jolloin vaurio uusiutuu. Väärin korjattujen vaurioiden ohella myös vanhat korjaamattomat vauriot voivat aiheuttaa rakennuksessa oleville oireita.

Joskus korjausvaihtoehdoksi ehdotetaan homevaurion poistamista halvempaa tiivistyskorjausta. Tiivistyskorjaus ei poista homevauriota, vaan tiivistää sen rakenteeseen. Menetelmää ei kannata kuitenkaan käyttää, sillä vaurio on ennemmin tai myöhemmin poistettava joka tapauksessa. Rakennustöissä kannattaa panostaa laadukkaisiin ja vähäpäästöisiin materiaaleihin (rakennusmateriaalien päästöluokka M1). Lisäksi homekorjauksissa suositellaan käytettävän soveltuvin osin Sisäilmastoluokituksen sekä Terve talo -projektin laatuvaatimuksia. 

Kiinteistö-osake- ja taloyhtiöiden homekorjaushankkeissa on järkevää käyttää puhtauden osalta luokkaa P1 (Sisäilmastoluokitus 2008). Tämä edellyttää, että korjaustyön päättyessä rakennuksen tulee olla puhdas, eikä pinnoilla saa olla irtolikaa eikä pölyä, ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset poistetaan. Puhtausluokka P1 on harvemmin käytössä omakotitalojen homekorjaushankkeissa siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi, mutta sitä kannattaa hyödyntää ainakin hankkeen siivousvaiheissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 18 luvun mukaisesti kaikkeen rakentamiseen sekä korjauksiin, joilla on merkitystä käyttäjien terveellisyyteen ja turvallisuuteen tarvitaan rakennuslupa tai rakentamista koskeva toimenpidelupa. Lupa-asia selvitetään korjaussuunnitteluvaiheessa kunnan tai kaupungin rakennustarkastajalta.

Lisäksi kaikissa luvanvaraisissa korjaustöissä on otettava huomioon energiamääräykset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan homekorjaukseen ryhtyvän on tehtävä korjaustoimenpiteet energiatehokkaasti, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Esim. jos ulkoseinää avataan ulkopuolelta, sen energiatehokkuutta voidaan samalla parantaa lämmöneristystä kasvattamalla. Energiakorjauksia on usein järkevää tehdä myös sellaisissa korjauskohteissa, joihin ei tarvita rakennus- tai toimenpidelupaa.

Rakennusteknisen korjaussuunnittelun lisäksi tarvitaan usein LVI- ja sähkösuunnitelmat, sillä korjaustyön yhteydessä saatetaan muuttaa viemärilinjan paikkaa ja lisätä sähköpistokkeita. LVI -muutospiirustukset laatii LVI -suunnittelija (insinööri) ja sähköjen osalta muutospiirustuksen laatii sähköinsinööri.

Ilmanvaihto on usein homekorjattavissa rakennuksissa puutteellinen, mikä voi olla yksi kosteus- tai homevaurion aiheuttaja. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnon tarkastaa, ja yksilöllisen muutospiirustuksen laatii LVI-insinööri. Ilmanvaihtoa muutettaessa on huomioitava olemassa olevien, vanhojen rakenteiden toimivuus muutostyön jälkeen.

Lue lisää:
Ilmanvaihto

Rakennusten suodattimet

Terve talo -projekti

Sisäilmastoluokitus 2008 RT 07-10946

Terveen talon toteutuksen kriteerit RT 07-10832.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa