Talon tutkiminen

Tasokas ja riittävän laaja rakenteita avaava kuntotutkimus takaa onnistuneen korjaussuunnittelun ja korjaustyön.

Kosteus- ja homevauriokorjauksen korjaustarvetta ei voida päätellä pelkästään silmämääräisesti. Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää kosteus- tai homevaurioiden laajuus ja aiheuttaja. Esim. tutkimushetkellä kuivaksi todetussa rakenteessa voi olla homevaurio, jos rakenne on ajoittain päässyt kastumaan.

Kosteus- ja homevauriot ovat pääasiassa rakenteiden sisällä. Rakenneavauksen yhteydessä rakenteiden kunto varmistetaan kosteusmittausten ja materiaalinäytteiden avulla. Mikrobit eli homeet ovat harvoin silminnähtäviä ja sen vuoksi näytteet lähetetään akreditoituun mikrobilaboratorioon tutkittavaksi. Selvästi vaurioituneesta rakenteesta/materiaalista ei tarvitse ottaa näytettä. 

Rakennuksessa voi olla homevaurion lisäksi myös muita sisäilmaa heikentäviä tekijöitä (esim. puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmästä irtoavat kuidut, kostuneiden tai vanhentuneiden materiaalien kemikaalipäästöt, VOC), jotka on otettava huomioon kuntotutkimusten yhteydessä. VOC-näytettä otettaessa on huomioitava, mitä sillä haetaan. Homevauriokohteessa niitä otetaan harvemmin. Jos hajun lähde on jo paikannettu esim. kastuneeseen muovimattoon, VOC–näytteitä ei tarvita.

Kuntotutkimuksen lisäksi voidaan tarvita haitta-ainekartoitus, jolla selvitetään, onko rakenteissa käytetyissä materiaaleissa esim. asbestia tai PAH-yhdisteitä, jotka vaikuttavat korjaussuunnitteluun ja korjaustyön purkuvaiheeseen. Myös radonin esiintymismahdollisuus on selvitettävä.

Valitse kuntotutkijaksi kosteus- ja homevaurioihin erikoistunut ammattilainen (sertifioitu kosteusvauriokuntotutkija, rakennusteknisen koulutuksen omaava rakennusterveysasiantuntija). Pyydä kuntotutkijalta referenssilistaa, josta näet hänen kokemuksensa.

Kuntotutkijoilla on yleensä yhteistyöverkosto, jonka kautta saa teetettyä sähkö-, ilmanvaihto-, lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotarkastuksen. Haitta-ainekartoituksen tekee koulutettu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija eli AHA -asiantuntija.

Näin toimit yhteistyössä kuntotutkijan kanssa:

  • Valitse sertifioitu ammattilainen kuntotutkijaksi. 
  • Pyydä kuntotutkija paikanpäälle arvioimaan tutkimustarvetta. 
  • Tee kirjallinen sopimus tutkimuksesta. 
  • Kuntotutkija arvioi mitä, ja kuinka laajasti tutkitaan, sekä millaisia näytteitä otetaan (tutkimussuunnitelma). 
  • Kuntotutkija tekee tutkimuksista raportin. Raportissa on esitettävä yleiskielellä vaurion syy ja laajuus, sekä vaurioiden korjaustapaehdotukset. Raportissa esitetyt korjausehdotukset eivät ole korjaussuunnitelma. 
  • Käy raportti on kuntotutkijan kanssa lävitse. Varmista, että ymmärrät, mitä rakennuksesta on tutkimusten aikana selvinnyt. Älä hyväksy epäselvää raporttia.

Kun tilaat kuntotutkimuksia, kannattaa muistaa, että tutkittavaa rakennusta tulisi aina käsitellä ja tutkia kokonaisuutena (rakenteet, ilmanvaihto- ja muut järjestelmät, kuten sähkö-, sekä vesi- ja viemäri). Silloin saat selville rakenteiden lisäksi järjestelmien kunnon ja uusimistarpeen. Järjestelmien uusiminen homekorjauksen yhteydessä on usein taloudellisesti järkevää.

Lue lisää:
Eviran hyväksymät laboratoriot

FISEn sertifioimat kuntotutkijat

VTT:n myöntämien sertifikaattien ja tuotehyväksyntien hakukone

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa