Kielet

Ilmalämpöpumpun käyttö

Ilmalämpöpumpusta hyödyt parhaiten lämmityskauden alussa ja lopussa, kun ulkoilma ei ole vielä kovin kylmää.

Aseta ilmalämpöpumppu pelkälle lämmitystoiminnolle ja aseta sen tavoitelämpötila 2−4 astetta korkeammaksi kuin muun sähkölämmityslaitteiston.

Näin ilmalämpöpumppu tuottaa mahdollisimman suuren osan lämmöstä ja sähkölämmitys menee päälle vain tarvittaessa.

Pidä laite lämmityskaudella lämmitystoiminnolla ja helteillä jäähdytystoiminnolla. Laitetta ei kannata pitää automaattitoiminnolla, koska silloin laite vaihtaa asetusta lämmityksen ja viilennyksen välillä automaattisesti ja kuluttaa paljon energiaa.

Näin käytät ilmalämpöpumppua kesällä:

  • Pidä ilmalämpöpumppua käynnissä vain silloin, kun olet itse kotona. Käynnistä laite, kun tulet sisään, sisätilat viilenevät nopeasti. 
  • Älä jäähdytä liikaa. Lämmin ulkoilma voi tiivistyä viileiden rakenteiden pintoihin ja aiheuttaa kosteusongelmia. Liian viileä sisälämpötila voi aiheuttaa myös vilustumisen. 
  • Jos ulkona on 30◦C lämmintä, säädä sisäyksikön jäähdytys muutamia asteita matalammaksi.

Käytä laitetta jäähdytykseen vain todellisen tarpeen mukaan. Ilmalämpöpumppu voi olla käyttämättömänä pitkän aikaa ilman, että siitä aiheutuisi vahinkoa laitteelle.  Tarkista ja tarvittaessa puhdista sisä- ja ulkoyksikkö kuitenkin ennen käyttöönottoa pitkän seisontajakson jälkeen.

Muista, että aika ajoin tapahtuvat ulkokennon sulatukset katkaisevat laitteen lämmöntuoton. Pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitelluissa ilmalämpöpumpussa on aina automaattinen sulatus.

Ilmalämpöpumppu talvella:

  • Ilmalämpöpumpun lämpöenergian määrä vähenee pakkasten kiristyessä. Laitteesta riippuen 15−25 ◦C:n pakkasilla pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. Tällöin pumppu kannattaa sammuttaa.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa

  • Facebook : 2755692697792585

    Hengitysliitto

    "Samalla kun olen jakanut tarinaani muille, olen käsitellyt omaa sairauttani", Hengitysliiton vertaistoiminnassa mukana oleva Ari kertoo uudessa podcastissa.

    Vertaiset ovat oman sairauskokemuksensa asiantuntijoita. "En ole terveydenhuollon ammattilainen, mutta minä voin jakaa arjen vinkkejä muille. Ei ole varmaa, toimivatko minun vinkkini, mutta niistä saattaa aueta uusia näkökulmia", Ari sanoo.

    Helena kertoo: "Hengitysliiton vertaistoiminnan avulla sain tietää, että jossakin on joku toinen ihminen, jolla on samanlainen elämäntilanne."

    Kuuntele YouTubesta Arin ja Helenan keskustelu: https://bit.ly/2RSU1xJ. Voit kuunnella podcastin eli äänitiedoston millä tahansa laitteella, jossa on internetyhteys.

    Kuuntele samalla aikaisemmat 3 podcastia, jotka kertovat vertaiskokemuksesta naisen näkökulmasta. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita. Lue lisää vertaistoiminnasta:
    https://bit.ly/2ROXsoQ

  • Facebook : 2746429188718936

    Hengitysliitto

    "Minä olen sitkiä ihiminen."Pitkäaikaissairaus on opettanut paitsi sitkeyttä, myös armollisuutta itseä kohtaan, Elisa kertoo Hengitysliiton podcastissa.

    Hengitysliiton 3-osainen kuuntelusarja kertoo naisen elämästä sairauden kanssa:
    Miten kehon muutokset vaikuttavat naiseuteen? Muuttaako sairaus vahvemmaksi? Mikä auttaa vaikeina hetkinä, kun happi meinaa loppua?

    Hengitysliiton Minä, nainen -kuuntelusarjassa eli podcastissa kolmikymppiset Elisa ja Pirkko keskustelevat 64-vuotiaan Eevan kanssa naisen elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita.

    Kuuntele kaikki 3 podcastia Hengitysliiton YouTube-kanavalla: https://bit.ly/2Lv1KAR
    Podcastit ovat äänitiedostoja, joita voi kuunnella millä tahansa älylaitteella.