Pakkanen

Jos oireilet pakkasella, suojaa keuhkot hengitysilmanlämmittimellä tai kaulaliinalla ja harrasta liikuntaa oireet huomioiden. Autolijoiden kannattaa huolehtia erityisesti pakkassäiden aikaan autojen raitisilmasuodattimien toimintakyvystä.

Pakkanen lisää hengityssairaiden hengitysoireita. Kylmän sieto on yksilöllistä ja ihmisten väliset erot ovat suuria. Kylmän sietoon vaikuttavat kehon koko ja muoto, ihonalaisen rasvan määrä, fyysinen kunto, ikä, sukupuoli ja tupakointi. Kylmä lisää oireita 70 prosentilla astmaa sairastavista. Kylmäoireilu on yleistä myös allergiaa, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa sairastavilla.

Yksi yleisimmistä oireista on vesinuha. Jo parin asteen pakkanen ärsyttää nenän limakalvoja, jolloin ne turpoavat ja erittävät nestettä. Turvonneet limakalvot tukkivat nenää ja lisäävät ilmanvirtauksen vastusta. Elimistön hapentarpeen tyydyttämiseksi on siirryttävä suuhengitykseen. Suun kautta hengitettäessä ilma vedetään suoraan keuhkoihin. Noin 20 asteen pakkasilma on keuhkot saavutettuaan lähes 10 astetta alhaisempi kuin huoneenlämpöistä ilmaa hengitettäessä.

Hengitysoireet ilmaantuvat yleisimmin kun pakkasta on 15−25 astetta. Tuulen nopeus lisää hengenahdistusta. Kylmä ilma kuivattaa ja jäähdyttää hengitysteiden putkistoa ja aiheuttaa sen supistumisen. Samalla ilman kylmyys lisää limaneritystä, turvottaa keuhkoputkien sisäpinnan limakalvoja ja huonontaa limaa poistavien limakalvon värekarvojen toimintaa. Näin hengitystilavuus pienenee ja keuhkotuuletus ja hapenottokyky huononevat. Uloshengitys tuntuu raskaalta ja hengitystiet voivat vinkua. 

Astma ja keuhkoahtaumatauti oireilevat uloshengityksen vaikeutena. Tupakoijalla kuvatut hengitysoireet ovat lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin savuttomalla. Jokainen hengitystieinfektio pahentaa jo olemassa olevan hengityssairauden oireita ja hoitotasapainoa. Keuhkoahtaumatautia sairastavalla kylmä ilma voi laukaista kohtalokkaankin pahenemisvaiheen.

Näin suojaudut pakkaselta:

  • Suojaa keuhkot hengitysilmanlämmittimellä tai kaulaliinalla. Hengitysilmanlämmitin on hyvä keino suojata keuhkoja pakkaskelillä. Hyvä keino on myös suojata kasvot ja kaula huivilla. Tällöin näiden alueiden kylmähermopäätteet eivät ärsyynny eivätkä aiheuta keuhkoputkien supistumista. Lämmitin lisää ulkoillessa ilmanvirtauksen vastusta eli sen läpi hengittäminen on normaalia raskaampaa. Ulkona reippailua pitää tällöin hidastaa, mutta liikkumasta se ei estä.
  • Älä lopeta liikuntaa talvella. Hyvä fyysinen kunto on tärkeä osa hengityssairaan omahoidon onnistumista. Oman lääkärin kanssa voi keskustella siitä, miten kylmä ilma vaikuttaa sairauteen ja kysyä toimintaohjeita, jotta kylmän ilman vaikutus olisi mahdollisimman vähäinen. 
  • Pidä lääkkeet mukana liikkuessasi pakkasella. Pakkasella hengityssairaan ei kannata urheilla liikaa, sillä reilu ponnistelu kylmässä lisää hengitysoireita. Rasituksen sietoon pakkasella vaikuttaa myös oman hengityssairauden hoitotasapaino. Pakkasella normaali liikunnan rasitustaso kannattaa puolittaa ja pitää sisäänhengitettävät, keuhkoputkia avaavat lääkkeet toimintakunnossa ja helposti saatavilla.

Lue lisää Kylmäinfo.fi

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa