Kielet

Hajuaisti ja tuoksujen tarkoitus

Tuoksujen tulkintaan vaikuttaa geenimme sekä kulttuuri, jossa elämme. Hyviksi koetut hajut viestivät nautinnoista. Nenän ja hajuaistimme tarkoitus on myös varoittaa pahoista ja vaarallisista tuoksuista ja hajuista.

Tuoksumieltymykset ovat geneettisesti opittuja. Hajuaistimme on yhteydessä makuaistiin. Jos nenän limakalvot ovat turvonneet, eivätkä reseptorit ota vastaan tuoksuaineita, myös makuelämykset jäävät vajaiksi. Maistaminen on kokonaisvaltainen tapahtuma suussa, nenässä ja aivoissa. Aivot kokoavat kaikki aistiärsykkeet ja luovat niistä kokonaisuuden, joka näkyy jopa magneettikuvassa. Raskausajan makumieltymykset voivat siirtyä myös lapselle. Myöhemmin vauvat voivat myös rauhoittua pelkästään heitä lähellä olleen vanhemman tuoksusta. 

Historiassa hyviksi koettujen tuoksujen on ollut tarkoitus tuoda ylellisyyttä elämään. Hajusteet kuuluivat alunperin hallitsijoiden ja yläluokan elämään. Epämiellyttävää hajua on torjuttu historian saatossa esim. lisäämällä itselle mieluista hajua ns. vastatuoksuna esimerkiksi tuoksupullosta. Epämiellyttävä tuoksu on voinut olla peräisin kehosta, ruuanvalmistuksesta tai muusta arkisesta ympäristöstämme. 

Tunnetuimpia luonnonhajusteita kautta aikain ovat olleet ruusunlehdet ja -öljy, jasmiini, orvokki, sireeni, laventeli, kielo, vanilja, neilikka ja kaneli. Pahaksi koettuja hajuja ovat olleet pilaantuneet ruoka-aineet ja savunhaju, joka viestii tulipalon vaaramahdollisuudesta. Tuoksujen määrä on moninkertaistunut viimeisen vuosisadan aikana. Ajan henki määrittää luonnollisten ja keinotekoisten tuoksujen sekoitussuhdetta. 

Parfyymi-tuoksujen erottelussa käytetään usein luokittelua: sitrusmainen, hedelmäinen, kukkainen, itämainen, aromaattinen ja puinen. Parfyymien tuoksu jakaantuu yleensä kolmeen osaan: nopeasti häviävään ensiosaan, usein kukkien aromista muodostuvaan sydänosaan ja pisimpään kestävään perustaan, joka on usein peräisin puista tai eläinperäisistä tuoksuista. Muoti vaikuttaa uusien tuoksusekoitusten keveyteen ja raskauteen. Kulttuuriset käyttäytymissäännöt puolestaan vaikuttavat muotiin. Miesten ja naisten tuoksut ovat painotuksiltaan erilaisia. Ihon pH-arvo (luonnollinen happamuus, rasvapitoisuus ja mikro-organismit) vaikuttavat jokaisella ihmisellä eri tavalla tuoksuun. 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa

  • Facebook : 2610203232341533

    Hengitysliitto

    Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hannu Puolijoen mukaan sisäilmaan liittyvien oireiden epämääräisyys ja moninaisuus tekee syy-seuraus-yhteyksien todentamisesta yksittäisen potilaan kohdalla haastavaa. Muoti-ilmiöön tai luulosairauteen Puolijoki ei tutkitun tiedon tai työkokemuksensa perusteella usko. Jos koko ajan altistuu, kehittyy vaikea astma. Hannu Puolijoen kohdalle on sattunut myös muutamia keuhkorakkulatulehduksia, jotka ovat erittäin ikäviä, vaikeahoitoisia ja invalidisoivia koska ne ovat usein pysyviä juttuja. Lue lisää Yle MOT:n jutusta, jossa käsitellään Parolan kasarmin sisäilmaongelmia: https://bit.ly/2XEwtOF

  • Facebook : 2610134582348398

    Hengitysliitto

    Hengitysliiton #tuoksutON-kampanja rohkaisee miettimään omaa suhdetta erilaisiin tuoksuihin ja niiden käyttöön. Kun tiedostaa kuinka paljon erilaisia tuoksuja käyttää päivän mittaan ja minkälainen vaikutus niillä voi olla muihin ihmisiin, on helpompi muuttaa tottumuksiaan. Hengitysliiton järjestöjohtaja kertoo kampanjasta lisää Radio Classicin podcastissa: https://bit.ly/2XdZ2lD.

  • Facebook : 2603247216370468

    Hengitysliitto

    Pääsiäinen tarjoaa tilaisuuden rauhoittua ja viettää aika perheen kanssa. Omaa aikaa ei kuitenkaan tule myöskään unohtaa ja pidempää viikonloppua voi viettää esimerkiksi liikunnan merkeissä. Hengitysliitto toivottaa kaikille rauhallista ja iloista pääsiäistä.

  • Facebook : 2599022076792982

    Hengitysliitto

    Onko kodissasi sisäilmaongelma? Soita Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimeen. Korjausneuvojat neuvovat sinua homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä ma–to klo 9–15 numerossa 020 757 5181. Palvelu on maksutonta. Soittaminen 0207-alkuisiin numeroihin maksaa 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti.