Ilmanlaatu & saasteet

Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat säätila, vuorokaudenaika ja vuodenaika.

Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin kuin tyynellä säällä. Myös sade puhdistaa ilmaa. Ilmanlaatu vaihtelee vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan: Kaupungeissa ilma on puhtainta silloin, kun liikennettä on vähiten, kuten öisin ja sunnuntaisin. Huonoimmillaan ilmanlaatu on yleensä keväisin (katupöly) ja talvisin arkiruuhkien aikaan.  

Ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ovat: 

  • liikenne
  • katupöly
  • energiantuotanto
  • teollisuus
  • pienpoltto & puun poltto
  • siitepöly ja
  • kaukokulkeuma.

Ilmanlaatua ja pitoisuuksien yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin kuvataan ns. ilmanlaatuindeksillä. Indeksin avulla ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. 

Ilmansaasteilla eli ilman epäpuhtauksilla tarkoitetaan erilaisista päästölähteistä peräisin olevia haitallisia hiukkasia ja kaasuja, joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elinympäristöön.

Ihmisten terveyden ja luonnon suojelemiseksi ilmansaasteiden pitoisuuksille on säädetty eriasteisia rajoituksia. Voimassa olevat eri ilmansaasteiden raja-arvot, tavoitearvot, kynnysarvot ja ohjearvot löytyvät valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista.

Hiukkaset (karkeat ja pienhiukkaset) 

Ulkoilmassa leijailee kooltaan, muodoltaan ja koostumukseltaan erilaisia hiukkasia. Osa niistä on peräisin luonnosta ja osa on ihmisen tuottamia. Hengitysilman hiukkaset ovat yksi merkittävin ilmanlaatua huonontava tekijä kaupunkiympäristössä. Turvallista hiukkaspitoisuuden alarajaa ei ole pystytty määrittämään.

Hiukkasien vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaa sairastavat, pienet lapset sekä hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat vanhukset. Todennäköisesti eniten terveyshaittoja aiheutuu pitkäaikaisesta altistumisesta liikenteen ja puun pienpolton pienhiukkaspäästöille.

Kuva 1 Hiukkasia elimistössä.

Hiukkasia elimistössä

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa