Kielet

Jos keuhkoiltasi kysyttäisiin mielipidettä, liikunta kannattaisi aina

16.11.2020
Meiltä
Mies vaeltaa metsässä syksy
Maailman keuhkoahtaumapäivää vietetään keskiviikkona 18.11.2020. Hengitysliitto kannustaa keuhkoahtaumatautia sairastavia aktiivisuuteen myös korona-aikana.

Liikunta ja tupakoinnin lopettaminen ovat parasta lääkettä sairauteen: molemmat hidastavat sairauden etenemistä ja parantavat elämänlaatua. Ulkoliikuntaa voi harrastaa ilman kasvomaskia ja valita syrjäisempiä reittejä sekä ajankohdan, jolloin kaduilla ja teillä on vähän liikkuja.

Keuhkoahtaumatautia sairastava vähentää usein liikuntaa sairaudesta johtuvan ja rasituksessa ilmenevän hengenahdistuksen takia. Korona-ajan rajoitukset ja koronavirustartunnan pelko saattavat vähentää vähäistä liikuntaa entisestään. Vähäisen liikunnan vaikutus terveyteen voi olla merkittävä: jo 1 viikon vuodelepo saattaa heikentää iäkkäällä jalkojen lihasvoimaa jopa 25 % ja luun tiheyttä 5 %.

Jos keuhkoahtaumatautia sairastavan kunto heikkenee selvästi, kysymyksessä voi olla taudin pahenemisvaihe. Tällöin on hakeuduttava herkästi terveydenhuoltoon koronatilanteesta huolimatta.

– Liikunta on keskeinen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa. Säännöllinen liikunta vähentää sairauden pahenemisvaiheita sekä lisää elämänlaatua ja eliniän ennustetta. Koronaohjeistuksia on tärkeää noudattaa tarkkaan, mutta sohvalle ei kannata jäädä makaamaan, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.

Hengityssairautta sairastavankin kannattaa liikkuessaan tavoitella hengästymistä. Hengästyminen harjoituttaa keuhkokapasiteettia ja kohottaa kuntoa. Hengästyminen ei ole vaarallista, sillä se menee ohi pian rasituksen loputtua. Hengityssairaan on tärkeää oppia erottamaan hengästyminen hapenkulun häiriöstä seuraavasta hengenahdistuksesta.

– Korona-aikana kannattaa panostaa ulkoiluun esimerkiksi metsässä. Epätasaisessa maastossa liikkuminen hengästyttää ja harjoittaa tasapainoa. Ulkona myös turvavälit muihin ihmisiin onnistuvat helpommin, Hengitysliiton liikunnan asiantuntija Veera Farin muistuttaa.

Vaikka keuhkoahtaumatautiin ei ole parannuskeinoa, sairastunut voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä. Liikunnasta ja liikunnallisesta kuntoutuksesta hyötyvät myös huonokuntoiset. Pienetkin teot kuten päivittäisten askelten lisääminen ovat tärkeitä.

Keuhkoahtaumatauti on alidiagnosoitu kansansairaus. Arvioiden mukaan sairastuneita on noin 5–10 % aikuisväestöstä. Sairastavuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen. Keuhkoahtaumataudin suurin aiheuttaja on tupakointi. Jo 10 askivuotta aiheuttaa selviä riskejä terveydelle. Askivuosi lasketaan kertomalla päivittäin poltettujen askien (20 savuketta) määrä tupakoinnin kestolla vuosina.

Käypä hoito -suosituksen mukaan n. 14 % keuhkoahtaumataudeista johtuu työperäisistä syistä. Työssään pölyille, kaasuille, käryille ja huuruille sekä ilmansaasteille altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin, erityisesti, jos tupakoi.

Hengitysliitto järjestää kansainvälisenä keuhkoahtaumatautipäivänä 18.11. klo 18 kaikille avoimen verkkoluennon "Keuhkoahtaumatauti – miten voit vaikuttaa taudin kulkuun?".

Lisäksi Hengitysliitto on julkaissut uudistetun oppaan keuhkoahtaumatautia sairastaville. Opas on maksuton ja saatavilla verkosta painettuna versiona postikulujen hinnalla kotiin toimitettuna www.hengitysliitto.fi/opastilaus. Sähköisen version oppaasta saat ladattua tästä.