– Sivustolta löytyvien tarkistuslistojen avulla työntekijä, esimies, työnantaja, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö pääsevät kiinni sisäilmahaittojen ennalta ehkäisyyn tai mahdollisen sisäilmaongelman ratkaisemisen alkuun. Sivustolle on linkitetty muita tiedonlähteitä ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Työryhmä on julkaissut jo aiemmin mallin sisäilma-asioiden käsittelyyn työpaikalla, kertoo asiantuntija Miia Puukka Työturvallisuuskeskuksesta.
Kun asiat saadaan hoidettua kuntoon jo ennen kuin haitta muuttuu ongelmaksi, voitetaan paitsi aikaa, myös estetään turhien pelkojen leviäminen työyhteisössä. Samasta syystä työsuojelun yhteistoiminta tulee kytkeä heti mukaan. Selvittelyyn ja korjaamiseen kuluu usein paljon aikaa, jolloin tiedon puute kylvää helposti epäluottamusta. Avoimuus asioiden käsittelyssä kannattaa – myös sen kertominen, ettei kaikkea vielä tiedetä eikä osata.
Työntekijän terveyden näkökulma on keskusteluttanut paljon sivuston valmisteluvaiheessa. Miten työntekijä saa ajoissa riittävää apua, jotta oireilu ei pahene eikä sairastuta? Vastaus löytyy ongelman varhaisesta tunnistamisesta ja työterveysyhteistyöstä. Oireilun selvittelyssä pitää yhdistää tieto työolosuhteista ja työterveyshuollon osaaminen.Sisäilmaan liittyvä oireilu pitää oppia tunnistamaan ja ryhtyä toimiin, kun vaihtoehtoja on vielä jäljellä. Tämä tiedetään vaikeaksi: kaikki oireilu ei johdu sisäilmasta, eivätkä kaikki sisäilmaongelmat ole hometta.
Työnantajia velvoittaa työturvallisuuslaki ja muu lainsäädäntö. Työnantajan tulee ottaa vakavasti sisäilmaan liittyvät havainnot, oireilu tai huoli. Heikko sisäilmatilanne tulee ottaa nopeasti hallintaan, ettei ongelma lähde kasvamaan ja muuttumaan toisenlaiseksi ihmisten puheissa. Hyvällä etukäteissuunnittelulla, erilaisilla toimintamalleilla ja –ohjeilla sekä monipuolisella osaamisella voidaan ehkäistä sisäilmahaittojen syntymistä.
Lähde: Työturvallisuuskeskus