Potilas lääkärin vastaanotolla.

Epäiletkö sairastuneesi?

Toimintaohjeita sinulle, joka epäilet sairastuneesi hengityssairauteen.

Hengityssairaudet aiheuttavat keuhkoihin monenlaisia toimintahäiriöitä. Yleisin hengityssairaus Suomessa on krooninen keuhkoputkentulehdus.

Onko sinulla hengenahdistusta, pitkittynyttä yskää, lisääntynyttä limaneritystä, vinkuvaa hengitystä tai toistuvia hengitystietulehduksia? Syynä voi olla astma tai keuhkoahtaumatauti. Uniapneaan puolestaan liittyy usein äänekäs ja katkeileva kuorsaus, unenaikaisia hengityskatkoksia sekä jatkuvaa päiväaikaista väsymystä.

Hyvässä hoidossa -ohjelma

Tutustu Hengitysliiton Hyvässä hoidossa -ohjelmaan.

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Jos epäilet sairastuneesi hengityssairauteen, ota yhteys terveydenhoitoalan ammattilaisiin. Mitä nopeammin hakeudut hoitoon, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Keuhkosairauksien toteaminen ja hoito aloitetaan joko työterveyshuollossa tai omalla terveysasemallasi. Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasemasi, josta sinut lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Mitä nopeammin hakeudut hoitoon, sitä paremmat ovat hoitotulokset.

Tutkimukset

Hengityssairauden toteaminen ja hoito tapahtuvat Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Hoitava lääkäri määrää tarvittavat tutkimukset yksilöllisesti terveystilanteen arvion ja oireilun perusteella. Potilaan oma kuvaus oireistaan ja toimintakyvystään on tärkeä osa kokonaistilanteen arviointia.

Tyypillisiä tutkimuksia oireiden diagnosoinnissa ja hoidossa ovat:

  • keuhkojen kuuntelututkimus
  • keuhkojen toimintakokeet, esimerkiksi PEF-mittaus, PEF-kotiseuranta ja spirometria
  • keuhkoröntgenkuva
  • rasitustestit ja rasituskokeet
  • ihotestit
  • verikokeet.

Terveys- ja hoitosuunnitelmat

Henkilö, joka sairastaa useaa eri sairautta hyötyy terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisesta kaikkein eniten. Terveys- ja hoitosuunnitelma kokoaa yhteen kaikki sairaudet ja niiden hoidot.

Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteet ja keinot. Lisäksi suunnitelma sisältää tiedot kaikista tehdyistä diagnooseista, lääkityksestä sekä tiedot seurannan toteuttamisesta. Terveys- ja hoitosuunnitelmasta on hyötyä erityisesti omahoidossa.

Suunnitelman laatimisen voit ottaa itse esille hoitajan kanssa terveyskeskuksessa. Sen jälkeen lääkäri vastaa suunnitelman laatimisesta. Sinulla on oikeus osallistua oman terveys- ja hoitosuunnitelmasi laatimiseen.

Kirjaa ylös seuraavat asiat terveys- ja hoitosuunnitelmaa varten:

  • oma arviosi terveydentilastasi, voinnistasi ja arjessa pärjäämisestäsi
  • lista kaikista käytössäsi olevista lääkkeistä. Mukaan lasketaan myös itsehoito- ja luontaislääkkeet
  • oma arviosi siitä, millaista tukea tarvitset esimerkiksi hengenahdistusoireiden ennaltaehkäisemiseen, lääkehoidon varmistamiseen, mahdollisten apuvälineiden tarpeen arvioimiseen ja siitepölykauteen tai pakkaskauteen valmistautumiseen.

Terveys- ja hoitosuunnitelmasta voit tarkistaa, miten sinun tulee toimia ja keneen sinun tulee olla yhteydessä sairauden pahetessa.

Toiminnalliset hengityshäiriöt

Joskus hengitysongelmien taustalla voi olla myös toiminnallisia hengityshäiriöitä. Ne ovat melko huonosti tunnettu oireita aiheuttavien hengitysongelmien ryhmä. Niitä esiintyy usein henkilöillä, joilla on jo todettu jokin hengityssairaus. Toiminnallisia hengityshäiriöitä ovat muun muassa hyperventilaatio ja kurkunpään ahtautuminen.

Videossa keuhkosairauksien erikoislääkäri Lauri Lehtimäki kertoo toiminnallisista hengityshäiriöistä.

Lue lisää toiminnallisista hengityshäiriöistä Allergia-, iho- ja astmaliiton verkkosivuilta.