Ammattitaudit ja keuhkot

Asbestin aiheuttama ammattitauti on sairaus, joka on aiheutunut asbestille altistumisesta työssä.

Asbestisairauden ja työn välistä suhdetta arvioidaan altistumisen määrän, keston ja sairauden laadun perusteella. Jos epäilet oireiden aiheuttajaksi aiempaa altistumista asbestille työssä, sinun kannattaa kertoa tämä lääkärin vastaanotolla.

Vastaanotolla lääkäri teettää tarpeelliset tutkimukset ja kysyy potilaan työhistoriasta sekä elämäntavoista. Hengityssairauden selvittämisen yhteydessä lääkäri voi tutkia altistumista myös laskemalla asbestikuitujen määrää keuhkoputkien huuhtelunesteestä tai keuhkokudoksesta.

Apuna oman työhistoriasi ja asbestille altistumisen selvityksessä voit käyttää esimerkiksi asbestille altistumista koskevaa kyselylomaketta. Kyselylomake löytyy Työterveyslaitoksen verkkosivuilta. Luettelon omasta työpaikkahistoriastasi voit pyytää Eläketurvakeskuksesta.

Jos lääkäri epäilee ammattitautia, hän

• tekee lähetteen Työterveyslaitokselle, työlääketieteen tai keuhkosairauksien poliklinikalle tutkimusta ja hoitoa varten
• lähettää sairautta koskevat sairauskertomukset, lähetteen ja tutkimustulokset vakuutusyhtiölle
• pyytää vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta lähetteen mukaisiin tutkimuksiin
• tekee ilmoituksen ammattitaudin epäilystä Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluviranomaiselle
• huolehtii sairauden hoidosta ja seurannasta.

Kaikki työntekijät Suomessa on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutusyhtiö korvaa ammattitaudin selvittämiseksi tehdyt lääkärintutkimukset. Vakuutusyhtiö korvaa tutkimukset, vaikka sairaus ei lopulta osoittautuisikaan ammattitaudiksi. Potilas ei siis itse joudu maksamaan tutkimuksista aiheutuneita kuluja, jos ammattitautiepäily on ollut perusteltu.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö tekee saamansa aineiston perusteella päätöksen ammattitaudista ja lähettää sen kirjallisena sairastuneelle.

Jos ammattitauti todetaan, päätöksestä ilmenee ammattitaudin ilmenemispäivä ja myönnetyt korvaukset. Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työntekijä on ollut vakuutettuna asbestille altistumisen aikana. Ammattitaudin ilmenemispäiväksi määräytyy se lääkärikäynti, jolloin tutkimuksia tehtiin ensimmäistä kertaa kyseisen sairauden vuoksi.

Korvaukset, kuntoutus ja lääkkeet

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa korvaukset maksetaan työtapaturmalain ja ammattitautilain mukaan, jos ammattitaudin ilmenemispäivä on vuonna 2016 tai sen jälkeen. Jos ilmenemispäivä on ennen vuotta 2016, korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaan. Vakuutusyhtiö maksaa kaikki korvaukset asbestin aiheuttamista ammattitaudeista.

Ensisijaiset korvaukset asbestin aiheuttamista ammattitaudeista ovat

• sairaanhoidosta ja tutkimuksista aiheutuneet kulut
• ansionmenetys eli päiväraha ja tapaturmaeläke
• pysyvän haitan korvaaminen eli haittaraha.

Ammattitaudin ilmenemispäivästä vuosi eteenpäin henkilölle maksetaan ansionmenetyskorvauksena päivärahaa. Tämän jälkeen ansionmenetyskorvaus on tapaturmaeläkettä. Ansionmenetyskorvaus määräytyy vuosityöansion perusteella.

Jos ammattitauti ilmenee vasta, kun ihminen on vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, vuosityöansio määritetään työajan ansioiden mukaan. Täysi tapaturmaeläke on 85 % työntekijän vuosityöansiosta, kun ihminen on alle 65-vuotias. Tapaturmaeläkkeen määrä putoaa 70 %:iin, kun hän täyttää 65 vuotta.

Haittaraha määräytyy haittaluokan mukaan. Haittaraha on veroton korvaus ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymistä eli rajoituksia jokapäiväisessä elämässä. Toimintakyvyn heikentyminen on eri asia kuin työkyvyn alentuminen.

Ammattitaudin aiheuttamissa kuolemantapauksissa maksetaan lisäksi perhe-eläkettä ja hautausapua.

Tyypilliset alat ja työpaikat, joissa allergiseen alveoliittiin voi sairastua ovat maatalous, lintujen kasvatus (erityisesti kalkkunatilat), kasvihuoneet ja sienikasvattamot.

Muita tyypillisiä aloja ovat saha- ja vaneriteollisuus (hakkeiden käsittely), kosteusvauriorakennusten purkutyöt, metallintyöstö, elintarviketeollisuus (erityisesti viljavarastot) ja jätevedenpuhdistamot.

Ammattiastmaa on syytä epäillä silloin, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• työntekijällä esiintyy astmaoireita, on poikkeava keuhkofunktio tai todetaan uusi astma JA
• työntekijä altistuu työssään mahdollisesti ammattiastmaa aiheuttavalle aineelle tai työskentelee riskiammatissa.

Ammattiastma voi olla herkistymisen aiheuttama, jolloin syynä ovat usein kasvi- ja eläinperäiset allergeenit tai tietyt reaktiiviset kemikaalit. Herkistymisen aiheuttama astma voi kehittyä matalillakin altistumistasoilla.

Ammattiastma voi myös olla ärsytyksen aiheuttama, jolloin syynä ovat voimakkaasti ärsyttävät (hapot ja emäkset) tai syövyttävät kemikaalit (epäorgaaniset kloori- ja rikkiyhdisteet, hapettavat aineet). Ärsytyksen aiheuttaman astman taustalla on usein onnettomuus tai toistuva liiallinen voimakkaan kemikaalin pitoisuus hengitysilmassa.

Kolmas ammattiastman laji on kosteusvauriomikrobille altistumiseen liittyvä astma.

Tärkeää muistaa:

Työhön liittyvä astma voi ammattiastman lisäksi olla myös työn pahentama astma, jota ei korvata ammattitautina.

Lue lisää aiheesta astman riskitekijät.

Tapaturmavakuutuskeskus TVK on linjannut kriteerit, joiden mukaan koronatauti voidaan korvata ammattitautina:

• Sairastuneella työntekijällä on todettu koronaviruksen aiheuttama tauti (positiivinen koronavirustesti tai vasta-ainetutkimus).
• Tiedetään, että hän on työssään ollut läheisissä tekemisissä koronaviruspositiivisten henkilöiden, kollegojen tai asiakkaiden, kanssa.
• Koronavirustautiin liittyvien oireiden ja työssä altistumisen välinen aika on sopinut viruksen tiedettyyn itämisaikaan (alle 14 vuorokautta).
• Tartunnan saaneen työntekijän lähipiirissä ei ole todettu koronavirustartuntoja eikä toista todennäköistä tartuntalähdettä tule esiin.

Vuoden 2021 syyskuun loppuun mennessä on vahvistettu 1012 koronaan liittyvää ammattitautia pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisilla, varhaiskasvatuksen ja opettajan työssä. Suurin syy hylkääviin ammattitautipäätöksiin oli puuttuva mikrobiologinen dokumentaatio tai epäselvä tartunnan lähde.

Työperäisen tartunnan osoittaminen vaikeutuu, jos koronavirus leviää laajasti väestöön.

Pitkittyneistä, yli 2 kuukautta kestäneistä, oireista on tehty vain 16 ilmoitusta ja korvattu 11 tapausta.

Pitkäaikainen työperäinen altistuminen epäorgaaniselle tai orgaaniselle pölylle, kaasuille tai huuruille kaksinkertaistaa riskin sairastua keuhkoahtaumatautiin. Väestötutkimuksissa noin 15 % keuhkoahtaumataudista arvioidaan olevan työperäistä.

Keuhkoahtaumatauti liittyy tyypillisesti seuraaviin aloihin: kaivos-, rakennus-, tunneli- ja tietyö, valimo-, hitsaus-, rauta- ja terästeollisuustyö, maatalous- ja tekstiiliteollisuustyö.

Ammattitautitutkimukset on aiheellista käynnistää kun keuhkoahtaumatauti todetaan korkeintaan 10 askivuotta tupakoineella ja pitkäaikaisesti (yleensä vähintään 10 vuotta) työssään pölyille, huuruille tai kaasuille altistuneella.