Asbestista sairastuneen oireet ja diagnoosi

Tietoa yleisimmistä asbestisairauksista, niiden oireista ja sairauksien diagnosoinnista.

Asbestille altistumiseen liittyviä sairauksia todetaan pääsääntöisesti ihmisillä, jotka ovat työssään käsitelleet asbestia. Suurin osa asbestille altistuneista ei saa lainkaan oireita.

Asbestisairauden epäily voi herätä yskän tai hengenahdistusoireen takia otetusta keuhkoröntgenkuvasta. Viive altistumisen alusta mahdollisen asbestisairauden toteamiseen on aina vähintään 10 vuotta.

Hengitysliiton Asbesti ja hengitysterveys -opas

Tutustu Hengitysliiton Asbesti ja hengitysterveys -oppaaseen.

Ammattidiagnoosi ja sen saaminen

Asbestin aiheuttama ammattitauti on sairaus, joka on aiheutunut asbestille altistumisesta työssä.

Asbestisairauden ja työn välistä suhdetta arvioidaan altistumisen määrän, keston ja sairauden laadun perusteella. Jos epäilet oireiden aiheuttajaksi aiempaa altistumista asbestille työssä, sinun kannattaa kertoa tämä lääkärin vastaanotolla.

Vastaanotolla lääkäri teettää tarpeelliset tutkimukset ja kysyy potilaan työhistoriasta sekä elämäntavoista. Hengityssairauden selvittämisen yhteydessä lääkäri voi tutkia altistumista myös laskemalla asbestikuitujen määrää keuhkoputkien huuhtelunesteestä tai keuhkokudoksesta.

Apuna oman työhistoriasi ja asbestille altistumisen selvityksessä voit käyttää esimerkiksi asbestille altistumista koskevaa kyselylomaketta. Kyselylomake löytyy Työterveyslaitoksen verkkosivuilta. Luettelon omasta työpaikkahistoriastasi voit pyytää Eläketurvakeskuksesta.

Jos lääkäri epäilee ammattitautia, hän

  • tekee lähetteen Työterveyslaitokselle, työlääketieteen tai keuhkosairauksien poliklinikalle tutkimusta ja hoitoa varten
  • lähettää sairautta koskevat sairauskertomukset, lähetteen ja tutkimustulokset vakuutusyhtiölle
  • pyytää vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta lähetteen mukaisiin tutkimuksiin
  • tekee ilmoituksen ammattitaudin epäilystä Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluviranomaiselle
  • huolehtii sairauden hoidosta ja seurannasta.

Kaikki työntekijät Suomessa on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutusyhtiö korvaa ammattitaudin selvittämiseksi tehdyt lääkärintutkimukset. Vakuutusyhtiö korvaa tutkimukset, vaikka sairaus ei lopulta osoittautuisikaan ammattitaudiksi. Potilas ei siis itse joudu maksamaan tutkimuksista aiheutuneita kuluja, jos ammattitautiepäily on ollut perusteltu.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö tekee saamansa aineiston perusteella päätöksen ammattitaudista ja lähettää sen kirjallisena sairastuneelle.

Jos ammattitauti todetaan, päätöksestä ilmenee ammattitaudin ilmenemispäivä ja myönnetyt korvaukset. Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työntekijä on ollut vakuutettuna asbestille altistumisen aikana. Ammattitaudin ilmenemispäiväksi määräytyy se lääkärikäynti, jolloin tutkimuksia tehtiin ensimmäistä kertaa kyseisen sairauden vuoksi.

Korvaukset, kuntoutus ja lääkkeet

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa korvaukset maksetaan työtapaturmalain ja ammattitautilain mukaan, jos ammattitaudin ilmenemispäivä on vuonna 2016 tai sen jälkeen. Jos ilmenemispäivä on ennen vuotta 2016, korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaan. Vakuutusyhtiö maksaa kaikki korvaukset asbestin aiheuttamista ammattitaudeista.

Ensisijaiset korvaukset asbestin aiheuttamista ammattitaudeista ovat

  • sairaanhoidosta ja tutkimuksista aiheutuneet kulut
  • ansionmenetys eli päiväraha ja tapaturmaeläke
  • pysyvän haitan korvaaminen eli haittaraha.

Ammattitaudin ilmenemispäivästä vuosi eteenpäin henkilölle maksetaan ansionmenetyskorvauksena päivärahaa. Tämän jälkeen ansionmenetyskorvaus on tapaturmaeläkettä. Ansionmenetyskorvaus määräytyy vuosityöansion perusteella.

Jos ammattitauti ilmenee vasta, kun ihminen on vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, vuosityöansio määritetään työajan ansioiden mukaan. Täysi tapaturmaeläke on 85 % työntekijän vuosityöansiosta, kun ihminen on alle 65-vuotias. Tapaturmaeläkkeen määrä putoaa 70 %:iin, kun hän täyttää 65 vuotta.

Haittaraha määräytyy haittaluokan mukaan. Haittaraha on veroton korvaus ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymistä eli rajoituksia jokapäiväisessä elämässä. Toimintakyvyn heikentyminen on eri asia kuin työkyvyn alentuminen.

Ammattitaudin aiheuttamissa kuolemantapauksissa maksetaan lisäksi perhe-eläkettä ja hautausapua.

Asbestille altistumiseen liittyvät sairaudet

Keuhkopussin muutokset eli plakkitauti

Asbesti aiheuttaa erilaisia keuhkopussin muutoksia. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus on ulomman keuhkopussinkalvon (parietaalipleuran) paksuuntumat eli plakit. Nämä plakit ovat oireettomia. Plakeilla ei myöskään yleensä ole vaikutusta keuhkojen toimintaan.

Osa keuhkopussin muutoksista on sisemmän keuhkopussinkalvon (viskeraalipleuran) kiinnikkeitä ja paksuuntumista. Keuhkopussinkalvon kiinnikkeillä ja paksuuntumisella voi olla huomattavaakin merkitystä keuhkojen toimintaan.

Muutokset voivat syntyä suhteellisen pienen asbestille altistumisen seurauksena. Plakkitauti ei vaadi hoitoa eikä seurantaa.

Asbestoosi eli pölykeuhkosairaus

Vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt voimakas altistuminen asbestille voi aiheuttaa keuhkokudoksen haitallista sidekudostumista (fibroosia) eli arpeutumista. Tätä pölykeuhkosairautta kutsutaan asbestoosiksi.

Pitkälle edennyt asbestoosi näkyy tavallisessa keuhkojen röntgenkuvassa. Jos asbestoosia vasta epäillään, otetaan tarkempi röntgenkuva. Tarkemman röntgenkuvan ottaminen tarkoittaa ohutta leikekerroskuvausta (HRTC).

Alkuvaiheessa sairaudesta ei ole haittaa. Edetessään se kuitenkin vähentää hengittävää keuhkokudosta, mikä johtaa pahenevaan hengenahdistukseen. Useimmilla ihmisillä asbestoosi ei etene diagnosoinnin jälkeen lainkaan. Asbestoosille ei ole hoitoa.

Asbestoosin toteaminen ammattitaudiksi edellyttää vastaavaa altistumista ja altistumisselvitystä kuin keuhkosyövässä. Asbestoosi ei ole keuhkosyövän esiaste. Asbestoosin yhteydessä mahdollisesti syntynyt syöpä kuitenkin korvataan ammattitautina. Uusimman tiedon mukaan myös kurkunpään syöpä tulee korvata runsaasti asbestille altistuneille.

Syövät

Syövät ovat hankalimpia asbestin aiheuttamia sairauksia. Keuhkosyöpiä ja keuhkopussin syöpiä ilmoitetaan Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin vuosittain muutamia kymmeniä. Keuhkosyöpiä ja keuhkopussin syöpiä harvinaisempi on asbestin aiheuttama kurkunpään syöpä.

Asbestin aiheuttamia syöpiä hoidetaan samalla tavoin kuin muista syistä kehittyneitä syöpiä. Hoidosta ja seurannasta vastaa erikoissairaanhoito.

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on vakava sairaus, joka voi aiheutua asbestille altistumisesta. Kaikki keuhkosyöpälaadut, jotka ovat lähtöisin keuhkoputkista ja keuhkokudoksista voivat olla ammattitautina korvattavia.

Keuhkosyövissä tulee selvittää tarkasti potilaan koko työuran aikana tapahtunut altistuminen asbestille. Sairastumisriski on kaksinkertainen verrattuna niihin ihmisiin, jotka eivät ole altistuneet asbestille. Kaksinkertainen sairastumisriski voi täyttyä, kun henkilö on työskennellyt esimerkiksi rakennusalalla 10–20 vuotta ennen 1980-luvun puoliväliä.

Tupakointi lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä. Asia tulee ottaa huomioon erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ammattitautiharkinnassa tupakointi ei vaikuta ratkaisuun.

Mesoteliooma

Mesoteliooma on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain. Mesoteliooma on selkein asbestiin liittyvä ja ammattitautina korvattava sairaus.

Yli 80 % mesotelioomaan sairastuneista on altistunut asbestille. Mesoteliooman ammattitaudiksi toteamiseen riittää vähäinenkin työperäinen altistuminen asbestille. Altistumisen alusta on kuitenkin täytynyt kulua vähintään 10 vuotta.

Lue lisää asbestin aiheuttamasta keuhkosyövästä ja mesotelioomasta Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Retroperitoneaalinen fibroosi

Retroperitoneaalinen fibroosi on erittäin harvinainen sairaus. Sairauden taustalla saattaa olla asbestille altistuminen työssä. Retroperitoneaalisessa fibroosissa vatsakalvon takaiseen tilaan kehittyy tulehduksellista sidekudosmassaa. Tämä voi aiheuttaa munuaisesta lähtevän virtsajohtimen tukkeutumisen.

Retroperitoneaalisen fibroosin hoitona on sairaalassa toteutettava leikkaushoito.