Astman omahoito

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen.

Astman omahoidon tavoitteena on oireettomuus, sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen.

Astman omahoito tarkoittaa seuraavia asioita:

  • säännöllinen lääkkeiden ottaminen
  • oman voinnin seuraaminen
  • oireiden tunnistaminen
  • ärsykkeiden välttäminen
  • PEF-arvojen mittaaminen
  • lääkityksen sääteleminen lääkärin ohjeiden mukaisesti
  • säännöllinen liikunta.

Astmaa sairastava on oman sairautensa paras asiantuntija. Hän tarvitsee tietoa sairaudesta, lääkityksestä sekä omaa sairauttaan pahentavista tekijöistä, jotta hän pystyy tekemään hoitoonsa liittyviä päätöksiä.

Lääkäriltä saat kirjalliset ohjeet omahoidon ja erityisesti lääkehoidon tueksi. Ohjeista on helppo tarkistaa, miten sinun tulee toimia eri tilanteissa ja miten lääkitystä tarvittaessa säädellään.

Lue lisää astman hallinnasta Lääkärilehden artikkelista.

Hengityssairaan on huolehdittava säännöllisestä hammashoidosta.

Astman hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa kurkun käheytymistä sekä suun ja nielun hiivatulehduksen. Hengitettävistä lääkkeistä osa voi jäädä suuhun lääkkeenoton jälkeen. Tämä lisää suun hiivakasvua eli sammasta. Suun hiivakasvu voi altistaa hampaiden reikiintymiselle.

Lisää tietoa suun terveydestä sekä vinkkejä siitä huolehtimiseen löydät Suun terveys -sivultamme.

Liikunta ja painonhallinta ovat tärkeä osa astman omahoitoa.

Hyvä kunto edistää keuhkojen toimintaa. Säännöllinen liikunta nostaa rasituksen sietoa sekä vähentää rasitusoireita. Kun kunto nousee, tarve käyttää lääkettä rasitusoireen hoitamiseksi vähenee tai loppuu kokonaan. Liikuntaa harrastava selviää pienemmillä lääkeannoksilla sekä vähemmillä sairauspoissaoloilla ja sairaalakäynneillä.

Jos astmaa sairastavalla on ylipainoa, painonpudotus helpottaa hengittämistä, tehostaa astman lääkehoitoa ja parantaa oloa.

Jos rasitus lisää hengenahdistusta, yskimistä tai hengitysteiden vinkumista, keskustele lääkärin kanssa rasitusoireita ehkäisevän lääkkeen käytöstä. Jos oireita ilmenee usein rasituksen aikana, ota sovittu lääke ennen liikuntasuoritusta.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Fysioterapiaopiskelija Emma Hulkkonen LAB-ammattikorkeakoulusta kertoo ikääntyneen astmaa sairastavan liikunnasta. Mitkä lajit astmaa sairastavalle sopivat ja miten hengenahdistusta voi ehkäistä?
Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Videossa Keuhkosairauksien erikoislääkäri Joni Niskanen kertoo liikunnasta osana hengityssairaan omahoitoa.
Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Videossa terveydenhuollon maisteri Mervi Puolanne kertoo liikunnasta astman omahoidon näkökulmasta.

Lue lisää hengityssairaalle sopivasta liikunnasta Hengityssairaan liikunta-sivultamme.

Lisää tietoa painonhallinnasta löydät esimerkiksi osoitteesta www.sydanliitto.fi.

Tupakointi lisää astmariskiä ja heikentää keuhkojen kuntoa.

Astmalääkkeiden teho ei ole tupakoivilla niin hyvä kuin tupakoimattomilla. Myös passiivinen tupakointi vaikuttaa astman hoitoon heikentävästi. Sähkösavukkeetkin voivat vaurioittaa keuhkoja.  

Lisää tietoa savuttomuudesta ja vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen löydät Savuttomuus-sivultamme sekä Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelusta. Lisäksi maksuton Stumppi-neuvontapuhelin palvelee numerossa 0800 148 484.