kuvituskuva rokotus

Koronarokotus

Rokotus ei anna täydellistä suojaa virusinfektiolta. Kaikki koronarokotteet ehkäisevät erittäin tehokkaasti sairastumista koronaviruksen vakavaan tautimuotoon. Sen lisäksi rokote vähentää sekä lieväoireisia että oireettomia koronavirusinfektioita.

Koronavirusrokote alkaa ehkäistä virustartuntaa heti, kun se on annettu, mutta täyden suojan kehittyminen vie noin kolmisen viikkoa. Rokotesarja (3 rokotetta tai enemmän) vahvistaa suojaa ja sen kestoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa erityisesti iäkkäämmille ja riskiryhmiin kuuluville koronarokotussarjan, tehosterokoteannosten ja influenssarokotusten ottamista. Rokote on edelleen paras keino suojautua influenssaa ja vakavaa koronatautia vastaan. Rokotteet voi ottaa yhtä aikaa.

Koronarokotuksen saanut henkilö voi levittää koronavirusta eteenpäin, vaikka olisi itse oireeton. Siksi jatka voimassa olevien ohjeiden noudattamista: käytä kasvomaskia, huolehdi turvaväleistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta.

Tutustu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ajantasaisiin ohjeistuksiin, miten toimia rokotuksen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (18.8.2023) koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta seuraaville:

  • 65 vuotta täyttäneet
  • 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
  • 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset.

Koronatautia esiintyy mahdollisesti enemmän syksyllä ja talvella, joten suurimmassa vakavan koronataudin riskiryhmissä oleville suositellaan tehosteannosta. Tehosteannoksen on tarkoitus vähentää sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut 3 rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta. Suomessa ja maailmalla havaituista koronamuunnoksista noin 90 prosenttia on ollut XBB-alalinjoja. Uusi muunnos ei ole todennäköisesti aikaisempia vaarallisempi.

Korona- ja influenssarokotteet pyritään antamaan samalla kertaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (15.6.2022) 5. koronarokoteannoksia:

  • 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt. 

Kunnat vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.

Tehosteannoksen voi antaa, kun neljännestä annoksesta on kulunut 4–6 kuukautta. Koronavirustartunta vastaa yhtä rokoteannosta myös immuunipuutteisilla, joten jos on sairastanut koronataudin ja saanut 4 rokoteannosta, ei vielä kesäkautena 2022 tarvitse 5. rokoteannosta.

Suoja vakavaa tautia vastaan on 3. rokoteannoksen jälkeen erinomainen myös yli 80-vuotiailla. Kevättalvella 2022 on merkkejä suojatehon laskemisesta heillä nopeammin kuin nuoremmilla ikäpolvilla tilanteessa, jossa omikron on yleisin liikkeellä oleva koronavirus.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (18.7.2022) 4. koronarokoteannoksia:  

  • 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt
  • 60 vuotta täyttäneille 
  • 18-59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin.

Edellä mainituilla henkilöryhmillä vakavan taudin riski on muuta väestöä suurempi. Neljäs rokoteannos pidentää suojan kestoa ja vahvistaa immuniteettia, lisäksi sillä pyritään ehkäisemään vakavia, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia ja menetettyjä elinvuosia.  

THL on antanut heinäkuussa 2022 suosituksen, missä järjestyksessä kyseisiä ryhmiä rokotetaan. Järjestyksen alkupäässä oleville on annettu suositus neljänsistä annoksista eri aikoihin vuoden 2022 alkupuolella.

  1. yli 12-vuotiaat voimakkaasti immuunipuutteiset
  2. yli 70-vuotiaat
  3. 18–69-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat
  4. 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu riskiryhmiin.

Suomessa rokotusten antamisesta vastaa jokainen kunta omalla alueellaan. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tehosteannoksen voi antaa, kun 3. annoksesta on kulunut vähintään 3 kuukautta.  

Koronataudin sairastanut ja 3 rokoteannosta saanut ei tarvitse 4. rokoteannosta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (24.9.) kolmannen rokotteen ottamista:

  • naisille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä
  • 30 vuotta täyttäneille miehille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä

Kolmas rokote voidaan antaa, kun toisesta rokotteesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. THL arvioi suositustaan uudelleen, kun tietoa kertyy enemmän. Uusimmat suositukset löytyvät verkosta www.thl.fi.   

Kolmansia rokoteannoksia tarvitaan, koska suurin osa koronapotilaita hoitavista terveydenhuollon ammattilaisista, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöstä ja hoivakotien iäkkäät asukkaat saivat koronarokotteensa lyhyellä 3−4 viikon annosvälillä sen hetkisen ohjeistuksen mukaisesti. Sittemmin rokotusväliä on pidennetty. Kolmannella rokotteella vahvistetaan rokotussuojan säilymistä.

Lisäksi THL suosittelee kolmannen rokoteannoksen tarjoamista voimakkaasti sairautensa tai sen hoidon vuoksi immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille. Voimakkaasti immuunipuutteisilla henkilöillä vasta 3 rokotteen sarja nostaa suoja samalle tasolle kuin muilla 2 rokotteen sarja.

Uniapnea, diabetes ja vaikea lihavuus eivät kuulu voimakkaasti immuunipuutteisten ryhmään, eli sillä ei viitata ensimmäisellä rokotuskierroksella mainittuihin riskiryhmiin.

Immuunipuutteisten ryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on:

  • tehty elinsiirto tai kantasolusiirto
  • synnynnäinen vaikea tai keskivaikea immuunipuutos
  • immunosuppressiivinen syöpähoito
  • dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila.

Suomessa käytössä olevat koronarokotteet ovat Euroopan lääkeviraston (Ema) hyväksymiä, ja ennen hyväksyntää niitä on tutkittu samalla tavalla kuin muitakin rokotteita.

Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset päivitetään Fimean verkkopalveluun, jossa voi myös tehdä koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen.

Valtioneuvosto päättää rokotusjärjestyksestä asetuksella. Päätöstä voi muuttaa vain valtioneuvosto itse. Päätöksessä ei oteta kantaa yksittäiseen rokotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL johtaa asetuksen pohjalta rokotteiden antamista kunnille ja rokotteiden säilytystä, arvioi haittavaikutukset ja hyödyt. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) toimii THL:n pääjohtajan asettamana.

THL:n sivuilta löydät tietoa, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille. Järjestys pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Lue myös ikääntyneiden rokotusjärjestyksestä THL:n tiedotteesta.

Lasten koronainfektioon liittyvät vakavat tautitapaukset sekä pitkäkestoiset oireet (long covid) ovat harvinaisia tämänhetkisen (2022) tutkimustiedon mukaan. Vakavan taudin riski on suurentunut lapsilla, joilla on jokin lääketieteellinen riskitekijä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on 23.11.2022 päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia: rokotteita ei suositella kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.

12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille THL suositus säilyy ennallaan kolmessa koronarokoteannoksessa. Muille 12–17-vuotiaille suositellaan kahta koronarokoteannosta.

Vakavalle koronataudille mahdollisesti altistavia perussairauksia ovat esimerkiksi vakavat sydän- ja keuhkosairaudet sekä tietyt neurologiset sairaudet. Lisäksi voimakkaasti immuunipuutteiset ovat korkeammassa riskissä. Tarkemmat ajantasaiset tiedot on hyvä tarkistaa www.thl.fi -sivustolta.

Koronarokotuksen voivat Suomessa saada kaikki 5 vuotta täyttäneet. Kunnat, ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet, vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset käytännössä järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta. Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.

THL suosittelee tarjoamaan koronarokotusta myös niille 6 kuukauden – 11 vuoden ikäisille riskiryhmiin kuuluville lapsille, jotka yksilöllisen arvion perusteella voivat hyötyä rokotuksesta. Valtioneuvoston on muuttanut 19.1.2023 asetusta vapaaehtoisista koronarokotuksista niin, että 6 kuukauden – 4 vuoden ikäisten lasten rokottaminen on nyt mahdollista.

Oman lapsen rokottamisesta kannattaa keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa tai neuvolassa.

Osallistu kevätkeräykseen 2024

Pienikin lahjoitus on tärkeä ja helpottaa hengityssairaan arkea. Kiitos avustasi.