Rokotus ei anna täydellistä suojaa virusinfektiolta. Kaikki koronarokotteet ehkäisevät erittäin tehokkaasti sairastumista koronaviruksen vakavaan tautimuotoon. Sen lisäksi rokote vähentää sekä lieväoireisia että oireettomia koronavirusinfektioita.
Koronavirusrokote alkaa ehkäistä virustartuntaa heti, kun se on annettu, mutta täyden suojan kehittyminen vie noin kolmisen viikkoa. Toinen ja kolmas rokote vahvistavat suojaa ja sen kestoa.
Koronarokotusten edistymistä Suomessa voi seurata THL:n seurantasivuilla. Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset päivitetään Fimean verkkopalveluun, jossa voi myös tehdä koronarokotteen haittavaikutusilmoituksen.
Lue Helsingin Sanomista, miksi rokotetut voivat saada tartunnan ja miten rokotetun tauti oireilee.
Miten toimin, kun olen saanut koronarokotteen?
Koronarokotuksen saanut henkilö voi levittää koronavirusta eteenpäin, vaikka olisi itse oireeton. Siksi jatka voimassa olevien ohjeiden noudattamista: käytä kasvomaskia, huolehdi turvaväleistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta.
Jos olet saanut vasta 1 rokoteannoksen ja altistut koronavirustartunnalle, pidä 14 päivän karanteeniohjeista kiinni – tämä on erityisen tärkeää muuntuneelle virukselle altistuneiden kohdalla.
Jos olet saanut 2 rokoteannosta ja altistut koronavirustartunnalle 7 vuorokauden jälkeen toisen annoksen ottamisesta, karanteenia ei tarvita.
Koronatodistus ja koronapassi
Koronatodistus eli EU:n koronatodistus tarkoittaa todistusta koronarokotuksesta, todistusta koronatestituloksesta tai todistusta sairastetusta koronavirustaudista. Katso tästä, miltä EU:n koronatodistus näyttää.
EU:n koronatodistus toimii myös koronapassina. Lue lisää kanta.fi-palvelusta.
Koronatodistus sisältää henkilötietosi ja koronavirustautiin liittyvät terveystietosi. Todistuksessa on QR-koodi, josta todistuksen sisältö ja aitous voidaan tarkistaa. Koodi toimii vuoden ajan siitä päivästä, jolloin todistus on haettu Omakannasta.
Huom! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan pikatestillä saadun negatiivisen testituloksen voimassaoloaika on 48 tuntia ja PCR-tuloksen 72 tuntia näytteenoton jälkeen. Sairastetun taudin todistus on voimassa enintään 180 vuorokautta todetun koronatartunnan jälkeen.
Mistä koronatodistuksen saa?
Maksuttoman koronatodistuksen voi tallentaa älypuhelimeen ja tulostaa paperille Omakanta-verkkopalvelusta.
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakantaa tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestasi, voit saada paperisen koronatodistuksen terveydenhuollon toimipaikoista.
Näin saat koronatodistuksen Omakannasta:
- Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
- Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.
- Valitse haluamasi todistus ja paina linkkiä ”Avaa koronarokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.
- Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi painamalla Tallenna. Todistus tallentuu oman puhelimesi ladattuihin tiedostoihin. Voit myös tulostaa todistuksen paperille. Jos sinulla ei ole omaa tulostinta, voit tulostaa todistuksen esimerkiksi kirjastossa. Pyydä kirjastohenkilökunnalta tarvittaessa apua.
Mikä on Omakanta?
Kelan Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Omakannassa näkyvät kaikkien potilasta hoitavien tahojen (julkinen, yksityinen, työterveyshuolto) tallentamat terveystiedot, jos olet antanut suostumuksen tietojesi käyttämiseen. Suostumuksen voi antaa Omakannassa tai terveydenhuollossa.
Koska koronatodistus näkyy Omakannassa?
Koronatodistus näkyy Omakannassa, kun henkilö on saanut koronarokotuksen, käynyt koronatestissä ja saanut siitä tuloksen tai sairastanut koronan ja sairastuminen on varmistettu positiivisella PCR-testituloksella. PCR-testi on käytössä suomalaisessa terveydenhuollossa laajalti. Testi otetaan oireisen henkilön nenästä tai kurkusta.
Koronatodistus ja matkustaminen
EU:n koronatodistusta voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.
Jos päätät matkustaa, tulee sinun ennen matkaa selvittää, millaista todistusta kohdemaa vaatii. Tarkista huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.
Katso ajankohtaiset matkustustiedotteet Ulkoministeriön nettisivulla.
Kolmas rokoteannos
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee (24.9.) kolmannen rokotteen ottamista:
- naisille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä
- 30 vuotta täyttäneille miehille, jotka ovat saaneet rokotukset lyhyellä annosvälillä
Kolmas rokote voidaan antaa, kun toisesta rokotteesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. THL arvioi suositustaan uudelleen, kun tietoa kertyy enemmän. Uusimmat suositukset löytyvät verkosta www.thl.fi.
Kolmansia rokoteannoksia tarvitaan, koska suurin osa koronapotilaita hoitavista terveydenhuollon ammattilaisista, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöstä ja hoivakotien iäkkäät asukkaat saivat koronarokotteensa lyhyellä 3−4 viikon annosvälillä sen hetkisen ohjeistuksen mukaisesti. Sittemmin rokotusväliä on pidennetty. Kolmannella rokotteella vahvistetaan rokotussuojan säilymistä.
Lisäksi THL suosittelee kolmannen rokoteannoksen tarjoamista voimakkaasti sairautensa tai sen hoidon vuoksi immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille. Voimakkaasti immuunipuutteisilla henkilöillä vasta 3 rokotteen sarja nostaa suoja samalle tasolle kuin muilla 2 rokotteen sarja.
Uniapnea, diabetes ja vaikea lihavuus eivät kuulu voimakkaasti immuunipuutteisten ryhmään, eli sillä ei viitata ensimmäisellä rokotuskierroksella mainittuihin riskiryhmiin.
Immuunipuutteisten ryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on:
- tehty elinsiirto tai kantasolusiirto
- synnynnäinen vaikea tai keskivaikea immuunipuutos
- immunosuppressiivinen syöpähoito
- dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
- pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
- muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila.
Koronarokotusjärjestys
Valtioneuvosto päättää rokotusjärjestyksestä asetuksella. Päätöstä voi muuttaa vain valtioneuvosto itse. Päätöksessä ei oteta kantaa yksittäiseen rokotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL johtaa asetuksen pohjalta rokotteiden antamista kunnille ja rokotteiden säilytystä, arvioi haittavaikutukset ja hyödyt. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) toimii THL:n pääjohtajan asettamana.
THL:n sivuilta löydät tietoa, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille henkilöille. Järjestys pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.
Lue myös ikääntyneiden rokotusjärjestyksestä THL:n tiedotteesta.