Uniapnean oireet ja diagnoosi

Uniapnean yleisimpiä oireita ovat

  • unenaikaiset hengityskatkokset
  • äänekäs ja katkeileva kuorsaus
  • kurkun karheus ja suun kuivuminen nukkuessa
  • jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
  • heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun
  • aamupäänsärky
  • ärtyneisyys ja masentuneisuus
  • unettomuus
  • sukupuolivietin aleneminen
  • keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus.

Uniapneatutkimuksiin hakeudutaan usein sen jälkeen, kun joku samassa huoneessa nukkuva henkilö huomauttaa äänekkäästä kuorsauksesta tai huolestuu kuorsaajan hengityskatkoksista. Kuorsaus ei aina tarkoita sitä, että henkilöllä on uniapnea. Kuorsaus on kuitenkin yleinen oire uniapneaa sairastavilla.

Uniapneaa tutkittaessa selvitetään

  • painoindeksi
  • verenpaine
  • nenän tukkoisuus
  • kielen ja nielurisojen koko
  • pehmeän suulaen pituus ja velttous
  • kasvojen ja leukojen rakenne.

Tutkimuksissa suljetaan lisäksi pois muut samanlaisia oireita aiheuttavat sairaudet.

Klikkaa kuvaa avataksesi sen PDF-tiedostona.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Uniapneaa-sairastavat-ovat-kiinnostuneita-vertaistoiminnasta-infograafi-2020-1-707x1000.png

Uniapnean tutkimus ja toteaminen

Uniapnean varhainen toteaminen on tärkeää. Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja unirekisteröinnin tulokseen.

Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuksella, jota kutsutaan unirekisteröinniksi. Unirekisteröinnissä mitataan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimus voidaan tehdä aivosähkökäyrän (EEG) sisältävänä unipolygrafiana. Tutkimus voidaan tehdä myös suppeampana eli yöpolygrafiana. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä hengityskatkoksien määrä ja pituus, missä nukkuma-asennossa katkokset esiintyvät sekä se, miten tutkittava liikkuu nukkuessaan.

Uneliaisuuskyselyllä (Epworth Sleepiness Scale, ESS) arvioidaan torkahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. Tee Terveyskirjasto.fi-sivuston uneliaisuuskysely.

Tarvittaessa terveyskeskus- tai työterveyslääkäri antaa lähetteen keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkärille tai hammaslääkärin luo lisätutkimuksiin. Hammaslääkäri voi arvioida esimerkiksi ristipurentaa ja leuan muotoa.

Uniapnea voi oireilla monin eri tavoin. Videossa unilääkäri Henri Tuomilehto kertoo uniapnean eri oireista.

Uniapnea ammattiautoilijalla

Uniapnea on yksi suurimmista moottoriajoneuvo-onnettomuuksien riskitekijöistä. Riski syntyy kuljettajan vireystilan häiriintymisestä.

Uniapnean hoitaminen on erityisen tärkeää silloin, kun uniapneaan sairastunut työskentelee ammattikuljettajana tai muussa jatkuvaa vireyttä vaativassa ammatissa. Jos ajoluvan hakijalla on uniapnea, ajokorttilain mukaan hän tarvitsee erillisen lääkärinlausunnon ajokyvystään.

Hoidossa oleva uniapnea ei ole este toimia ammattiautoilijana. Uniapneaa sairastava voi siis jatkaa ammatissaan, mikäli hän on hoidon ansiosta oireeton. Älä jätä lääkärissä käyntiä väliin uniapneadiagnoosin tai ajokortin menettämisen pelossa.

Videossa neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo uniapneasta ja ammattiautoilusta.

Lisätietoa uniapneasta ja ajokorteista

Lue lisää päivitetyistä ajoturvaohjeista Trafin verkkosivuilta.
Lue ajoterveyden arviointiohjeet lääkärille Trafin verkkosivuilta.
Katso ajokorttiluokat lainsäädännössä Finlexin verkkosivuilta.
Tutustu ajokorttilakiin Finlexin verkkosivuilla.

Ajokortin saaminen ja ajokyvyn seuranta

Lääkäri arvioi uniapnean vaikutusta ajokykyyn, ja hän voi lähettää ajoluvan hakijan pitkäaikaisen ajokyvyn testaukseen. Testaus ei ole ajokoe. Testauksessa ajoluvan hakija ajaa normaalissa liikenteessä liikenneopettajan valvonnassa. Myös lääkärillä on mahdollisuus osallistua testaustilanteeseen.

Ilman ajolupaa jäävät

Jos henkilöllä on uniapneasta johtuva vaikea nukahtamistaipumus, hän ei lain mukaan saa ajo-oikeutta. Tämä koskee ajokorttiluokkia A, B ja T (moottoripyörä, henkilöauto, pakettiauto, traktori, mopo).

Useimpia ammattiautoilijoita koskevat tiukemmat terveysvaatimukset. Tällaisia ammatteja ovat taksinkuljettaja sekä ajokorttiluokkia C ja D vaativat ammatit (kuorma-auton, linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat). Ajoluvan estää uniapneasta johtuva lievempikin vireystilan heikkeneminen.  

Tilapäinen ajokielto

Lääkäri voi määrätä henkilön tilapäiseen ajokieltoon heti tutkimusten alkaessa. Hoitovaste on saavutettava 6 kuukauden kuluessa. Jos hoitovastetta ei saavuteta, lääkäri ilmoittaa ajokiellosta poliisille.

A-, B- ja T-ajokorttiluokassa hoidon onnistumista on arvioitava vähintään 3 vuoden välein. Taksinkuljettajien sekä C- ja D-ajokorttiluokassa hoidon onnistumista on arvioitava vähintään vuoden välein.

Uniapnean muodot

Obstruktiivinen eli ahtauttava uniapnea

Obstruktiivisessa uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea). Nämä hengityskatkokset tai hengityksen vaimenemiset johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta, kun henkilö nukkuu.

Jos hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan silloin obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

Sentraalinen uniapnea

Sentraalisen uniapnean taustalla on harvinaisempi hengityksen säätelyhäiriö. Säätelyhäiriö keskeyttää ilmavirtauksen ja hengitysponnistelut. Tätä uniapnean muotoa esiintyy vain 5−10 %:lla sairastuneista.

Uneen liittyvä hypoventilaatio eli vähentynyt keuhkotuuletus

Uneen liittyvä hypoventilaatio tarkoittaa voimakasta hengityksen vaimenemista ja hapenpuutetta unen aikana. Sairauden taustalla ovat sekä unenaikaiset että valveilla olon aikana esiintyvät häiriöt hengityksessä. Hypoventilaatiota esiintyy erityisesti rintakehän seinämän liikkuvuutta rajoittavissa sairauksissa ja keuhkoahtaumataudissa.