Korona-pandemian pitkittyminen ottaa monella koville, mutta hengityssairaan ei kannata sinnitellä väärässä paikassa. Vaikka koronarokotukset ovat jo käynnistyneet kestää vielä pitkään, ennen kuin elämiseen liittyvien yleisrajoitusten aika on ohi ja suurin osa väestöstämme rokotettu.
Hengityssairaiden osalta arki on voinut olla osin ristiriitaiselta tuntuvaa: toisaalta pitäisi välttää ylimääräisiä kontakteja ja voi olla, että terveydenhoidon vastaanottokäyntejä on siirretty tai peruttu. Toisaalta tiedossa on, että oman pitkäaikaissairauden vuoksi nämä seurantakäynnit ovat hyvinkin tarpeellisia.
Pidä kiinni koronasta annetuista suosituksista
Koronapandemian tilanne, sen vaatimat rajoitukset ja annetut suositukset vaihtelevat maittain ja alueittain. Muuntuneet virukset käyttäytyvät uudella tavoin, emmekä vielä tiedä mitä siitä seuraa. Optimismia kannattaa vaalia, sillä opimme koko ajan lisää. Samalla viranomaisten ohjeita kannattaa noudattaa tarkasti.
”Koska ehkäisy on paras suoja, keuhkoahtaumaa sairastavan kannattaa huolehtia omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Käsihygienian ja fyysisen etäisyyden lisäksi kasvomaskin käyttö on hyvin tärkeää”, HUS:n Meilahden sairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Witold Mazur tiivistää.
”Vaikeakaan keuhkoahtaumatauti ei ole este kasvomaskin käytölle. Kasvomaskin takaama vaikutus vähentää leviävän viruksen määrää ja sairastumistapauksissa mahdollisesti johtaa lievempään tautimuotoon”, Mazur jatkaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti 20.1.2020, että muuntunut koronavirus tarttuu aiempaa herkemmin ja leviää nopeammin. Suositus on, että turvaväli muihin ihmisiin on nyt yli 2 metrin mittainen. Samalla THL suositti, että lähikontakteja vähennettäisiin entisestään ja kasvomaskeja käytettäisiin julkisissa tiloissa, vaikka yli 2 metrin turvavälin pitäminen onnistuisikin.
1 Uskalla hakeutua hoitoon
On ymmärrettävää pelätä mahdollisuutta saada koronatartunta, kun liikkuu kodin ulkopuolella ja on kontaktissa muihin ihmisiin. Hengityssairauksissa, erityisesti astman ja keuhkoahtaumataudin kohdalla, onnistunut hoito edellyttää terveydentilan jatkuvaa seurantaa ja sairastuneen aktiivista osallistumista.
”Keuhkoahtaumaa sairastavilla on ollut tavallista enemmän huolia ja kysymyksiä koskien lääkehoitoa, varotoimia ja elintapoja”, Witold Mazur kertoo.
Hengityssairas tarvitsee terveydenhoidon ammattilaisilta ajantasaisen lääkehoidon ja omahoidon ohjauksen. Jos sairaus on epätasapainossa, seurauksena voi olla pahenemisvaihe ja tarve erikoissairaanhoitoon. Lisäksi sairastunut voi silloin herkemmin altistua myös muille infektioille ja koronavirustaudille. On siis tärkeää uskaltaa hakeutua hoitoon, olipa oman alueen koronatilanne mikä tahansa.
Perustietoa hengityssairauksista saa mm. Hengitysliiton oppaista. Yksi tuoreimmista oppaista käsittelee keuhkoahtaumatautia ja osastonylilääkäri Mazur toimi siinä asiantuntijana.
”Hengityssairauden lääkitystä ei saa itse lopettaa tai tauottaa, inhalaatiolääkitys saattaa vaatia päivitystä tai jopa tehostamista”, Mazur painottaa. Lääkäri osaa arvioida sairauden vaikeuden, pahenemisvaiheen riskin ja ottaa kantaa yksilölliseen lääkehoitoon myös korona-aikana.
Jos itsellä on koronavirukseen sopivia oireita, koronatestiin on THL:n mukaan syytä hakeutua. Myös virukselle altistuneiden oireettomien henkilöiden on syytä hakeutua testiin.
2 Uskalla kokeilla etävastaanottoa
Puhelimen ja digitaalisten laitteiden avulla toteutettavat etävastaanotto-kohtaamiset terveydenhoidon ammattilaisten kanssa yleistyvät koko ajan. Etäkohtaamiset mahdollistavat hyvin rutiinitarkistukset sekä täsmällisten kysymysten esittämisen ja niihin vastaamisen.
Etäkohtaamisissa korostuu valmistautumisen merkitys. Kirjoita muistiin, mitä kaikkea mielessäsi oli ja vastaavasti, pyydä terveydenhoitoalan ammattilaiselta kirjalliset ohjeet etävastaanoton päätteeksi.
3 Uskalla liikkua
Liikunta ja omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää myös korona-ajan säännöksiä noudattaen. Säännöllinen liikunta vähentää osaltaan hengityssairauden pahenemisvaiheita, lisää elämänlaatua ja eliniän ennustetta.
”Kannattaa tavoitella hengästymistä, se harjoituttaa keuhkokapasiteettia ja kohottaa kuntoa. Hengästyminen ei ole vaarallista, sillä se menee ohi pian rasituksen loputtua. Hengityssairas oppii kyllä erottamaan hengästymisen hengenahdistuksesta”, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.
Ulkoliikunnassa turvavälejä muihin ihmisiin on yleensä helppo noudattaa. Pienetkin teot kuten päivittäisten askelten lisääminen ovat tärkeitä.
4 Uskalla ottaa rokote
Hengityssairaan kannattaa huolehtia rokotteidensa ajantasaisuudesta. Hengitysliitto on jo vuosien ajan suositellut influenssa- ja pneumokokkirokotteiden ottamista. Kansainvälisen hoitosuosituksen mukaan myös hinkuyskärokote on suositeltava ottaa nykyisin. Myös koronarokotus kannattaa ottaa.
Rokottamisen aikataulu vaihtelee eri puolilla Suomea. Ajantasainen tieto löytyy Lääketietokeskuksen ylläpitämästä Rokotustieto.fi -verkkosivuilta.
Elämäntavat puntariin
Jokainen ratkaisee kohdallaan, onko korona-aika otollinen elämäntapamuutoksen teolle. Elämäntapoihin liittyvät päätökset ja niissä pysyminen on yksilöllistä, olipa kyseessä savuttomuuteen, painonhallintaan tai liikuntatottumuksiin liittyvä asia.
Joku ottaa ratkaisevan askeleen muutokseen itse, toinen tarvitsee siihen terveydenhoitoalan ammattilaisen tukea, kolmas kaipaa säännöllistä vertaisryhmän tukea. Tärkeää on, että kaikkea tätä tukea on saatavilla vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta.
Hengitysliitto ja hengitysyhdistysten aktiivit kantavat tässä kortensa kekoon neuvontapuhelimien ja verkkokohtaamisten avulla. Sitten kun tämä erikoinen aika on ohi, kohtaamisemme kasvokkain tuntuvat vielä merkityksellisimmiltä!