Työpaikalla sisäilmaongelma?

Sisäilmaongelman selvittelystä työpaikoilla on kirjoitettu monia ohjekirjasia ja oppaita, joista tärkein on ns. Majvik-suositus.

Jokaisella työntekijällä on Työturvallisuuslain mukaan ilmoitusvelvollisuus työpaikalla havaitsemistaan puutteista ja vioista työympäristössään (esimerkiksi katto- tai putkivuoto, kosteuden kondensoituminen pinnoille tai ikkunoiden sisäpintaan, pinnoitteiden irtoaminen ja värimuutokset, työilman tunkkaisuus tai epämiellyttävä haju) jo ennen, kuin oireilua on ilmennyt. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti sekä omalle esimiehelle että työsuojeluvaltuutetulle.  

Työsuojeluorganisaatio toimii työntekijöiden asiantuntijana työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijä voi pyytää tuekseen työsuojeluvaltuutettua, kun hän keskustelee asiasta esimiehensä kanssa.

Työnantajalla velvollisuus toimia. Työnantajan on otettava yhteys kiinteistön omistajaan tai häntä edustavaan isännöitsijään heti, jos rakennuksessa havaitaan sisäilmaongelma. Jos työntekijällä epäillään olevan työpaikan olosuhteista johtuvia oireita, hänet on ohjattava työterveyshuoltoon. Työnantajan on kerrottava sekä ilmoituksen tehneelle työntekijälle, että työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

Työterveyshuollon vastuulla on terveyshaitan arvioiminen. Rakennukseen liittyvästä oireilusta tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon, vaikka oireilusta ei vielä aiheutuisi hoidon tarvetta eikä poissaoloja. Sairastuneen hoitamisen lisäksi työterveyshuollon on osattava tunnistaa sisäilmaan liittyvät ongelmat, koska sillä on yleensä kattavin näkemys koko työpaikan työntekijöiden oireiluista ja sairastelusta. Työterveyshuolto voi tehdä työpaikkakäynnin ja haastatella työntekijöitä ongelman laajuuden kartoittamiseksi. Työterveyshuollolla on lisäksi mahdollisuus tehdä sisäilmasta oirekysely, jos ongelman laajuus ei ole tiedossa (esim. Örebro-lomake täydennettynä infektioiden yleisyyttä ja poissaoloa sekä lääkkeiden käyttöä koskevilla kysymyksillä). Tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja omien havaintojensa pohjalta työterveyshuolto voi antaa oman lausuntonsa sisäilmaolosuhteista ja niiden vaikutuksesta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. 

Oireselvittelyn jälkeen rakennuksessa on tehtävä rakennustekninen selvittely ja otettava tarvittavat näytteet. Jos sairastunut on siirretty muihin tiloihin, näytteitä ei ole otettu eikä korjauksen yhteydessä vaurion laajuutta ole dokumentoitu, ammattitaudin toteaminen on mahdotonta, vaikka taudinkuva itsessään täyttäisi ammattitaudin kriteerit.

Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet voivat olla hyvin monimuotoisia, joten välillä selvitystyö vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä kaikilta osapuolilta. Joskus osapuolten näkemykset asioista ja niiden etenemisestä eroavat toisistaan. 

Tällöin tarvitaan työsuojeluviranomaista (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue), joka valvoo, että työpaikalla toimitaan niiden lakien ja asetusten mukaisesti, mitä työsuojelusta on säädetty. Työsuojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa velvoittavia määräyksiä sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Työpaikkojen sisäilmaongelmia selvitettäessä tiedottaminen ja erityisesti tiedottamisen puute, on havaittu erittäin suureksi ongelmaksi. Tiedottamisella voidaan torjua ja ennaltaehkäistä huhujen ja väärien tietojen leviäminen. Kun epäluulon ilmapiiri on saanut vallan, on kierrettä enää myöhemmin vaikea katkaista.

Lue lisää:

Työturvallisuuslaki, 23.8.2002/738

Työterveyshuoltolaki, 21.12.2001/1383

 

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa