Kielet

Kansalliset terveysohjelmat

Yhteiskunnassamme vaikutetaan pitkäkestoisiin terveyspoliittisiin kysymyksiin kansallisten terveysohjelmien kautta. Terveysohjelmien tavoitteena on vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin.

Vaikuttaminen Kansallisten terveysohjelmien kautta

Yleensä terveysohjelmia ohjaa jokin yhteiskunnassa havaittu suuri tarve löytää ratkaisu tietyn aihealueen kysymyksiin. Esimerkiksi Allergiaohjelmassa (2008-2018) tavoitteeksi asetettiin allergioiden vähentäminen ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen.

Kansallisten terveysohjelmien tavoitteet asetetaan alussa hyvin yleiselle tasolle ja vaihe kerrallaan ne konkretisoituvat osatavoitteiksi ja suunnitelmiksi, joissa tarkastellaan asioiden ilmenemistä eri näkökulmista. Suunnitelmia täydennetään jatkuvasti ohjelman aikana havaittujen löydösten ja tarpeiden perusteella.  

Kansallinen terveysohjelma, jonka teemana on sisäilma, käynnistyy loppuvuodesta 2018. Tätä ohjelmaa on valmisteltu keväästä 2017 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hallinnoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma tulee olemaan osa Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmaa ja sillä on sama toimintajänne, kymmenen vuotta.

Hengitysliitto tuo Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelmaan sisäilmasta oireilevien ja sairastavien näkökulmia, kokeiltuja ratkaisumalleja ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Nostamme esiin myös vertaistuen merkitystä. Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaan vaikuttamista voisi verrata poliittiseen keskusteluun, jossa erilaisia arvoja ja näkökantoja edustavat tahot rakentavat yhdessä ratkaisua, jonka puitteissa kaikki osapuolet pystyvät toimimaan. Joskus keskustelu on niin ristiriitaisten näkemysten virittämää, että se näkyy jopa lopputuloksesta. 

Yhteiskunnassa valtakunnallisen tason ratkaisujen tekeminen on monesti ns. kompromissien taidetta. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteet eivät ole täysin yhteneväisiä Hengitysliiton omien tavoitteiden kanssa, mutta ne ovat riittävästi saman suuntaisia, että asioiden eteenpäinviemistä voidaan jatkaa yhdessä. Hengitysliitto vastaa omista linjauksistaan, eikä toimi minkään tahon kritiikittömänä äänitorvena.  

Monesti on käytettävä kokonaisharkintaa. Hengitysliiton näkemyksen mukaan on parempi olla tuomassa sisäilmasta oireilevien ja sairastavien ääntä työryhmissä, missä ihmisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja käsitellään, kuin jäädä ulkopuolelle. Vuoropuhelua on käytävä koko ohjelmakauden ajan, jotta ymmärrys lisääntyisi ja eri näkemykset tulisivat varmasti huomioon otetuksi, siellä missä päätöksiä tehdään. Otamme vastuun tästä asiasta vakavasti. 

Julkiset toimijat tekevät päätöksen, mitkä järjestöt kutsutaan keskusteluun mukaan. Sen jälkeen järjestöt itse päättävät, ottavatko kutsun vastaan vai eivät. Jokainen järjestö tekee oman valintansa ja on hyvä, että erilaiset näkökulmat ovat esillä eri puolilla yhteiskuntaa. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia lähestymistapoja ja polkuja.      

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma ei tuota ratkaisuja tämän päivän ongelmiin, sillä siinä tähtäin on vuoden 2028 yhteiskunnassa. Ohjelmaluonnokseen on nyt koottu asioita, joita täytyy selvittää tarkemmin, ja joihin täytyy löytää ratkaisuja.   

Mukanaolo kansallisessa sisäilmaohjelmassa on pitkäjänteistä vaikuttamistyötä. Sen lisäksi Hengitysliitto tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä, jotta asioita saadaan edistettyä tässä ajassa. Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon jatkuvasti, osallistumme työryhmiin, joiden tavoitteet ja toimintajänne lasketaan vuosissa tai kuukausissa. Lisäksi rakennamme erilaisissa yhteistyöhankkeissa työkaluja ja malleja, joilla tuodaan jo nyt ratkaisuja hengitysterveyden edistämiseen.

Hengitysliiton Kansalliseen sisäilma ja terveys -ohjelmaan liittyvästä toiminnasta ja viestinnästä antaa lisätietoja sisäilmatoiminnan suunnittelija Sari Mäki: etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fi

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa

  • Facebook : 2755692697792585

    Hengitysliitto

    "Samalla kun olen jakanut tarinaani muille, olen käsitellyt omaa sairauttani", Hengitysliiton vertaistoiminnassa mukana oleva Ari kertoo uudessa podcastissa.

    Vertaiset ovat oman sairauskokemuksensa asiantuntijoita. "En ole terveydenhuollon ammattilainen, mutta minä voin jakaa arjen vinkkejä muille. Ei ole varmaa, toimivatko minun vinkkini, mutta niistä saattaa aueta uusia näkökulmia", Ari sanoo.

    Helena kertoo: "Hengitysliiton vertaistoiminnan avulla sain tietää, että jossakin on joku toinen ihminen, jolla on samanlainen elämäntilanne."

    Kuuntele YouTubesta Arin ja Helenan keskustelu: https://bit.ly/2RSU1xJ. Voit kuunnella podcastin eli äänitiedoston millä tahansa laitteella, jossa on internetyhteys.

    Kuuntele samalla aikaisemmat 3 podcastia, jotka kertovat vertaiskokemuksesta naisen näkökulmasta. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita. Lue lisää vertaistoiminnasta:
    https://bit.ly/2ROXsoQ

  • Facebook : 2746429188718936

    Hengitysliitto

    "Minä olen sitkiä ihiminen."Pitkäaikaissairaus on opettanut paitsi sitkeyttä, myös armollisuutta itseä kohtaan, Elisa kertoo Hengitysliiton podcastissa.

    Hengitysliiton 3-osainen kuuntelusarja kertoo naisen elämästä sairauden kanssa:
    Miten kehon muutokset vaikuttavat naiseuteen? Muuttaako sairaus vahvemmaksi? Mikä auttaa vaikeina hetkinä, kun happi meinaa loppua?

    Hengitysliiton Minä, nainen -kuuntelusarjassa eli podcastissa kolmikymppiset Elisa ja Pirkko keskustelevat 64-vuotiaan Eevan kanssa naisen elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Keskustelijat ovat Hengitysliiton kouluttamia kokemustoimijoita.

    Kuuntele kaikki 3 podcastia Hengitysliiton YouTube-kanavalla: https://bit.ly/2Lv1KAR
    Podcastit ovat äänitiedostoja, joita voi kuunnella millä tahansa älylaitteella.