Sisäilmasta oireilu

Tietoa sisäilmasta oireilusta, sisäilmasta oireilevan hoidosta sekä sisäilmaan liittyvästä vertaistoiminnasta ja vaikuttamistyöstä.

Sisäilman epäpuhtaudet ja kosteus- ja homevauriot voivat johtaa terveysongelmiin. Ympäristöministeriön arvion (2010) mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000−800 000 ihmistä.

Lähes puoli miljoonaa työikäistä on kokenut oireita työpaikkansa sisäilmasta vuonna 2019. Noin 250 000 ihmistä on joskus elämänsä aikana käynyt lääkärissä pääasiassa sisäilmasta johtuvien oireiden tai sairastelun takia.

Työpaikoilla yleisimmin koettuja olosuhdehaittoja ovat tunkkainen ja kuiva ilma, riittämätön ilmanvaihto, veto ja epämiellyttävät hajut. Yleisimpiä oireita ovat nenän, silmien ja kurkun ärsytysoireet sekä väsymys ja pään raskaaksi tunteminen. Terveydenhuollossa koetaan useammin haittoja ja oireita kuin kouluissa ja toimistoissa. 

Kotona saadaan oireita huomattavasti harvemmin kuin työpaikalla. Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan työikäisistä vastaajista 8 % ilmoitti joskus saaneensa kotonaan oireita sisäilmasta. Naisista 10 % ja miehistä 6 % on joskus saanut kotonaan sisäilmaan liittyviä oireita. 

Sisäilmasta oireilun seurauksia 

Sisäilmaongelmien kohtaaminen on monelle raskasta myös niiden aiheuttamien välillisten ongelmien, kuten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Raskas elämäntilanne voi myös aiheuttaa fyysisiä oireita kuten masennusta.  

Kosteusvaurioiden aiheuttamat hengitystieoireet ovat pääosin lieviä ja ohimeneviä, jos haitallinen altistuminen loppuu. Oireileva voi kokea oireet terveyttään vaarantavaksi ja tulevaisuutta uhkaavaksi. Lääkärin tehtävä on selittää selkeästi oireilun luonne, antaa neuvoja oireiden hoitoon ja tietoa sisäilmaongelmien terveyshaitoista. Lisäksi lääkärin tehtävä on tukea mahdollisuuksien mukaan sisäilmaongelmien selvittämistä.

Kosteusvauriot ja terveys

Syy-seuraussuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteusvaurioiden välillä ei ole voitu todeta. Tämä johtuu siitä, että vielä tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismeilla terveysvaikutukset aiheutuvat. Se kuitenkin tiedetään, että rakennusten kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

Hengitystieoireiden ja astman riskitekijöitä on useita, ja monesti on mahdotonta selvittää yksittäisen tekijän vaikutusta sairastumiseen. Riskitekijä lisää sairastumisen todennäköisyyttä, mutta sen olemassaolo ei välttämättä merkitse sitä, että ihminen sairastuu.

Näyttöä kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista on riittävästi, jotta on perusteltua ennaltaehkäistä ja korjata rakennusten kosteusvauriot asianmukaisesti. 

Lääketieteellisesti on olemassa kohtalaista näyttöä, että rakennusten kosteusvaurioilla on yhteyttä

  • astmaa sairastavien ylähengitystieoireisiin
  • astman kehittymiseen
  • ylähengitystieoireisiin
  • yskään
  • hengenahdistukseen 
  • hengityksen vinkumiseen. 

Lääketieteellisesti on olemassa heikkoa näyttöä siitä, että rakennusten kosteusvaurioilla on yhteyttä 

  • hengitystieinfektioihin 
  • allergiseen nuhaan
  • yleisoireisiin kuten väsymykseen, päänsärkyyn ja pahoinvointiin
  • atooppiseen ihottumaan.

Kodin kosteusvauriot ja terveys

Tutustu Hengitysliiton Kodin kosteusvauriot ja terveys -oppaaseen.