Juttuun haastateltu professori Hannu Kankaanranta muistuttaa, että tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko lisääntyneiden sairausriskien syynä pelkästään lääke. Kankaanranta korostaakin, että uudesta tiedosta huolimatta hoitavaa lääkettä sisältävän inhalaattorin eli astmapiipun käyttöä ei saa lopettaa omin päin. Astmalääkityksen omatoiminen lopetus voi johtaa pahimmillaan keuhkojen toiminnan pysyvään huononemiseen sekä sairaala- tai tehohoitoon.
Pienillä ja kohtalaisilla annoksilla sisäänhengitettävää kortikosteroidia käyttävät voivat olla huoletta. Tutkimuksessa löydettiin yhteys isoilla sisäänhengitettävillä steroidiannoksilla käytettävien kortisonipohjaisten astmalääkkeiden ja vakavien sairauksien, kuten keuhkokuumeen, osteoporoosin, kaihin, lihavuuden ja sydämen vajaatoiminnan välillä. Riski sairastua keuhkokuumeeseen on lähes kolminkertainen vaikeaa astmaa sairastavilla verrattuna vähemmän vakavaa astmaa sairastaviin.
Astman pahenemisvaiheissa suun kautta otettavien kortisonitablettien käytöllä löydettiin yhteys keuhkokuumeriskiin myös pienissä, toistuvissa kuureissa.
Astmaa sairastavan on tärkeä käydä seurantakäynnillä, jossa voidaan arvioida lääkityksen tarve ja oikea taso. Omahoidon onnistumisen kannalta avainasemassa ovat tupakointi, painonhallinta ja liikunta.
Finasthma-tutkimusprojektin on rahoittanut lääkeyritys GSK. Yli 190 000 astmaa vuosina 2014–2017 sairastaneiden tiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekistereistä sekä Kelan lääkeaineistosta.
Oletko jo tutustunut Hengitysliiton julkaisemaan päivitettyyn Astma-oppaaseen? Löydät sen täältä.