Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllistä lääkitystä käyttävien astmaa sairastavien tulee käydä vuosittain terveydenhuollon ammattilaisen seurantakäynnissä. Lääkärin arvio tulee kuitenkin tehdä 3–5 vuoden välein.
Takalan väitöstutkimuksen mukaan keskimäärin vain yksi kolmesta astmaa sairastavasta kävi seurantakäynnillä perusterveydenhuollossa vuosittain. Valtaosalla sairastavista oli 12 vuoden aikana alle 4 suunniteltua seurantakontaktia.
Lisäksi Takala selvitti, tunnistetaanko terveydenhuollossa potilaaseen liittyviä riskitekijöitä, jotka voivat johtaa seurannasta poisjäämiseen. Runsas alkoholin käyttö oli tulosten perusteella yhteydessä huonompaan seurantaan osallistumiseen.
Takala hyödynsi väitöstutkimuksessaan Seinäjoki Adult Asthma Study (SAAS) -tutkimuksen potilaista kerättyä 12-vuoden seuranta-aineistoa. Aineistosta ei suljettu pois tupakoitsijoita tai astmaa sairastavia, jotka olivat aiemmin tupakoineet, tai joilla oli todettu samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai muita liitännäissairauksia.
Takalan väitöskirja tuotti tietoa myös astman hallinnan ja hoitotasapainoon liittyvien tekijöiden arvioinnista seurantakäynneillä ja eroaako arviointi sen mukaan, onko mukana lääkäri, hoitaja vai molemmat ammattilaiset. Tutkimustulosten mukaan keuhkojen toimintakokeita ja astmaoireiden esiintymistä arvioitiin hyvin, mutta potilaiden omahoito-ohjeista ja esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta keskusteltiin vain harvoin.