Yksilön valinnoilla on merkitystä. Kannattaa muistaa, että ympäristöystävällisten ja kestävien valintojen tekeminen voi lähteä pienistä asioista. Savuton ja nikotiiniton elämäntapa on yksi konkreettinen keino vaikuttaa sekä omaan että luonnon terveyteen.
Mitä vähemmän tupakkateollisuutta on, sen parempi ympäristölle. Tällä hetkellä valmistetaan 6 biljoonaa savuketta vuodessa. Käytännössä se merkitsee yhden puun kaatamista 300 savukkeen valmistamista varten. Maailman metsäkadosta noin 5 % aiheutuu tupakanviljelystä, joka samalla köyhdyttää maaperää.
Tupakan valmistuksen jokainen vaihe viljelystä ja kuivatuksesta savukkeiden valmistukseen, jakeluun ja hävittämiseen kuluttaa luonnon resursseja ja aiheuttaa jätettä sekä päästöjä. Tupakkateollisuuden vuoksi ilmakehään vapautuu vuosittain 84 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja, mikä vastaa noin 16 miljoonan auton päästöjä.
Yksilötasolle vietynä askin päivässä tupakoiva henkilö kuluttaa vuositasolla viisinkertaisesti enemmän vettä ja melkein kaksinkertaisesti enemmän fossiilisia polttoaineita kuin keskimääräinen punaisen lihan syöjä.
Sähkösavukkeiden ympäristökuormitus lisää ongelmia. Sähkösavukkeiden akut sisältävät mineraaleja, kuten litiumia, jonka louhinta kuluttaa valtavia määriä vettä juuri sellaisilla alueilla, joilla vedestä on pulaa. Myös muut osat elektroniikasta muovipatruunoihin ja pattereihin sekä tuotantoketjun jätteet ja päästöt saastuttavat, nikotiininesteiden myrkyllisiä kemikaaleja unohtamatta. Sähkösavukkeista syntyvä jäte on jopa vakavampi ympäristöhaitta kuin tupakantumpit.
Todennäköisesti monelle suomalaiselle tulee yllätyksenä, että noin 40 % kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy jollain tavalla tupakoimiseen. Suomessa päätyy ympäristöön yli 2,3 miljardia tumppia vuosittain.
Savukkeiden filtterit ovat muovia, joka ei maadu. Tupakantumpin hajoaminen kestää noin 1,5 vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Hajotessaan mikromuoviksi ne päätyvät sadevesien mukana vesistöihin. Myös tumpeissa olevat liukenevat myrkyt, kuten kadmium, arsenikki ja lyijy huuhtoutuvat vesistöjen ekosysteemiin. Vesistöihin kulkeutuneet tumpit päätyvät myös helposti ruuaksi eläimille, jotka voivat vahingoittua tai kuolla.
Nikotiinin käyttö on riippuvuus, josta kaikki eivät pääse eroon omin voimin, vaikka haluaisivat. Kannustetaan yhdessä käyttäjiä käytön vähentämiseen ja tarjotaan siihen tukea.
Terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa neuvontaa, ohjausta sekä säännöllistä valmennusta nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen on saatavilla Hengitysliiton Stumppi-palvelun maksuttomasta neuvontanumerosta 0800 148 484 (maanantaisin ja tiistaisin kello 10-18 sekä torstaisin kello 13–16). Vertaiskeskusteluja lopettamiseen liittyen löytyy Hengitysliiton verkkovertaisilloissa sekä Stumpin Facebook-ryhmässä. Lisää tietoa: www.hengitysliitto.fi/stumppi