Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt direktiivin, jossa vahvistetaan päivitetyt ilmanlaatunormit kaikkialla EU:ssa. Raja-arvojen tiukentamisen lisäksi uutta direktiivissä on se, että kansalaisille tulee oikeus vaatia ja saada korvausta, jos heidän terveytensä on vahingoittunut direktiivissä vahvistettujen ilmanlaatusääntöjen rikkomisen vuoksi.
– Ilmansaasteiden vähentäminen ehkäisee niistä johtuvia ennenaikaisia kuolemia sekä useita sairauksia hengityssairauksista syöpään, erityisasiantuntija Sari Mäki kertoo.
– Olemme Hengitysliitossa nostaneet jo usean vuoden ajan esille, miten haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten hengityssairauksia sairastavat henkilöt, iäkkäät ja lapset, ovat suurimmassa riskissä oireilla ja sairastua ilmansaasteiden haittojen takia, Mäki jatkaa.
Jäsenmailla on direktiivin voimaantulosta kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään. Asetettuihin raja-arvoihin tulee päästä vuoteen 2030 mennessä, jolloin Euroopan komissio tarkastelee ilmanlaatunormeja uudelleen uusimman tieteellisen näytön mukaisesti.
Ratkaisut puhtaamman ilman puolesta maksavat itsensä takaisin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kautta sekä säästävät kansallisia terveydenhuollon kustannuksia.
Hengitysliitto antoi lausunnon Euroopan komission kuulemiseen ilmanlaatudirektiivin kehittämisestä 7.3.2023. Vaadimme EU:n ilmanlaatustandardien säätämistä yhtäläisiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2021 suosittelemien ilmanlaatustandardien kanssa.
Pienhiukkaset (PM2,5) ja typpidioksidi (NO2) ovat epäpuhtauksia, jotka tutkitusti vaikuttavat eniten ihmisten terveyteen. Niiden vuosittaisia raja-arvoja lasketaan nyt ilmanlaatudirektiivissä 25 µg/m³:stä 10 µg/m³:iin ja 40 µg/m³:stä 20 µg/m³:iin. Lisäksi direktiiviin tuli tärkeä kirjaus ilmanlaatunormien säännöllisestä tarkistamisesta uusimman tieteellisen näytön valossa.