Tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Mukana oli eri kuntoisia ja eri ympäristöissä sijaitsevia alakouluja, joiden epäpuhtauspitoisuudet olivat lähtökohtaisesti pieniä.
Tutkimuksessa ilmanpuhdistimista ei havaittu olevan hyötyä mikrobi- ja hiukkaspitoisuuksien pienentämisessä. Kaasumaisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) puolestaan aleni luokkahuoneissa, joissa oli käytössä ilmanpuhdistin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka ilmanpuhdistimien käyttö vaikuttaa koulujen työntekijöiden ja oppilaiden kokemien oireiden sekä olosuhdehaittojen raportointiin. Oppilaat raportoivat vähemmän oireita ja olosuhdehaittoja silloin, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa. Kuitenkin oireita raportoitiin vielä vähemmän, kun puhdistimissa ei ollut HEPA- ja aktiivihiilisuodattimia. Koska oireet vähenivät myös silloin, kun suodattimia ei käytetty, ei voida varmuudella sanoa, mikä vaikutti oireiden vähenemiseen.
Esimerkiksi kuntien käytössä olevissa rakennuksissa, joissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia, on jo pitkään käytetty ilmanpuhdistimia.
– Ennen ilmanpuhdistinten käyttöä huomio tulisi kiinnittää rakennuksen kunnossapitoon ja ilmanvaihtoon. Ilmanpuhdistimia tulisi käyttää vain väliaikaisesti tilanteissa, joissa on todettu poikkeava epäpuhtauspitoisuus, sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kertoo.
Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo) -hankkeessa oli mukana 29 luokkatilaa 6 kuopiolaisesta alakoulusta. Hengitysliitto oli mukana hankkeen ohjausryhmässä.