Lyhyehköt sähkökatkot ovat olleet melko yleisiä viime vuosina. Erityisesti haja-asutusalueilla asuvat ihmiset ovat osanneet varautua niiden varalta muita enemmän, sillä heillä on kokemusta, kuinka kauan sähkölinjojen korjaukset voivat kestää.
Jos Euroopan laajuinen energiapula aiheuttaa lisää sähkökatkoja tulevana talvena, hankaloituu monen elämä niin haja-asutusalueella kuin kaupungeissakin. Sähkökatkoksiin kannattaa varautua etukäteen niiltä osin, miten se on mahdollista. Terveyden kannalta edes tunnin tai parin sähkökatkokset eivät ole yleisesti ottaen vaarallisia.
Sähkökatkot ja CPAP-laitteen käyttäjät
Uniapneaa sairastavalle henkilölle, joka käyttää CPAP-laitetta, ei tunnin tai parin sähkökatkolla ole mitään merkittävää terveysvaikutusta. He pärjäävät siis sähkökatkon ajan ilman sähköllä toimivaa konetta ja voivat nukkua muutaman yön ilman laitettakin turvallisesti.
Uniapneaan liittyvät riskit pienenevät jo keskimääräisellä 4 tunnin käytöllä yössä. Yleensä CPAP-laitteen käyttäjiltä edellytetään, että laite on myös käytössä vähintään 75 prosentissa kaikista öistä. Käyttämättä jättämisen seurauksena ihminen väsyy enemmän ja voi huonommin.
Hyvin vaikeaa uniapnean muotoa sairastavilla, joilla on kaksoispaineventilaatiohoito, tilanne voi olla heikompi, mutta heidän terveydentilansa ei ole merkittävässä riskissä, jos yksi laitehoitoyö jää välistä. Vaikutus on ihmiselle sama kuin hän olisi valvonut koko yön. Sairastava voi helpottaa omaa oloaan puoli-istuvalla asennolla, mahallaan nukkumisella tai ainakin välttämällä selinmakuuta.
Sähkökatkot ja keuhkoahtaumatautia sairastavat
Happirikastinhoidossa olevilla, esimerkiksi keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavilla, hoidon tavoitteena on ainoastaan rasitushappihoidossa välitön hengittämisen helpotus. Happirikastinhoidon tavoitteena on usein suojavaikutus eliniän ennusteen pidentämisessä eli mahdollinen katko ei ole hoidon kannalta merkitsevä haitta.
Jos sairastava on jo loppuvaiheen palliatiivisessa hoidossa, on lisähappi tärkeää oireenmukaisena hoitona, mutta se ei enää pidennä elinaikaa. Yleensä heillä lisähappi on käytössä noin 20–22 tuntia vuorokaudessa eli esimerkiksi syöminen tapahtuu ilman happilaitetta.
Sähkökatkot ja suurimmassa riskissä olevat
Suurimmassa riskissä sähkökatkojen terveysvaikutusten kannalta ovat lähinnä invasiivista hengityshoitoa saavat eli ihmiset, joiden hengittämisestä huolehtii heidän puolestaan hengityskone.
Hengityssairaiden kohdalla suurimmassa riskissä ovat kotihappihoidossa olevat, esimerkiksi keuhkofibroosia sairastavat ihmiset, jotka odottavat keuhkonsiirtoa.
Erityisesti suurimmassa riskissä olevien ihmisten takia toivomme, etteivät sähkökatkokset ajoitu aamuyön tunteihin, jolloin ihmisen hengitys on yleensä heikoimmillaan. Myös happihoidossa olevat pärjäisivät päivällä paremmin ilman happea.
Tämä uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran 19.9.2022.