Selvityksen mukaan sisäilman laatu koetaan väestötasolla pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi. Kuitenkin vähintään 40 %:ssa kaikista pientaloista on joko kosteusvaurio tai lisäselvitystarve riskirakenteissa.
Sisäilmatilanteet vaikuttavat ihmisten talouteen, terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen. Yleisin tuki sisäilmaongelmia kohdanneille ihmisille löytyy heidän lähipiiristään esimerkiksi taloudellisena tukena sekä erilaisten yhdistysten tarjoamana neuvonta-apuna ja vertaistukena.
Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä, mutta samalla pääosin lievää. Sisäilmasta oireilevien oireiden syyt tulee kuitenkin aina selvittää terveydenhuollossa monipuolisesti. Sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen sisältöjä tulee myös kehittää ja niiden vaikuttavuutta tutkia. Tutkittua tietoa tarvitaan edelleen erityisesti tekijöistä, jotka selittävät rakennusten käyttäjien sairastuvuutta, oireilua ja hyvinvointia.
Yhdeksi tärkeimmistä havainnoista selvityksestä nousee se, että sisäilmaongelmia on ennen kaikkea ennalta ehkäistävä, jotta vaikeimmilta homeloukkutilanteilta vältytään. Olemassa olevia rakentamista koskevia määräyksiä ja suosituksia noudattamalla on mahdollista rakentaa sisäilman kannalta hyviä rakennuksia. Niin sanottujen erityispuhtaiden tilojen tekniset vaatimukset eivät merkittävästi eroa normaalin hyvän rakentamistavan mukaisesta rakentamisesta. Erityispuhtaiden tilojen hyödyistä ei ole sellaista näyttöä, että niitä voisi suositella sisäilmasta oireilevien tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansalaisten asuntoihin ja sisäilmaan liittyvää tietämystä on lisättävä sekä luotettavan ja oikean tiedon saatavuutta parannettava. Viranomaisten neuvontaan kohdistuvia voimavaroja on lisättävä ja yhteiskunnassa on varmistettava asiantuntijoiden pätevyys.
Selvityksessä otetaan kantaa korjauslainajärjestelmän kehittämiseen vaikeimmassa homeloukkutilanteessa oleville. Talon ostajan ja myyjän oikeusturvaa tulee myös vahvistaa säätämällä laissa kuntotarkastustoiminnasta ja tarkastajien pätevyysvaatimuksista.