Hengitysliiton arvot ja säännöt

Hengitysliiton arvot ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, vertaisuus.

Yhteisöllisyys merkitsee yhdessä tekemistä ja osallisuutta. Liitto ja sen paikallisyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Yhdessä tekeminen synnyttää ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja voimaannuttaa.

Vastuullisuus merkitsee ennakoivuutta, reagointiherkkyyttä ja yhteistyöhakuisuutta. Liitto toimii tavoitteellisesti ja reagoi herkästi toimintaympäristön muutoksiin. Liitto ja sen jäsenet edistävät omalla toiminnallaan yhteistyötä liiton sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa.

Vertaisuus lähentää ja merkitsee erityisesti vertaisten ja kokemustiedon arvostamista. Liiton toiminta on mielekästä ja merkityksellistä.

Hengitysliiton säännöt

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimenä on Hengitysliitto ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Liitto on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.

2 § TOIMINNAN TARKOITUS

Liiton tarkoituksena on sosiaali- ja terveysalan järjestönä edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä
elämänlaatua ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä toimia terveyden edistämiseksi ja
sairauksien ehkäisemiseksi. Liitto harjoittaa myös kansainvälistä yhteistyötä.

3 § LIITON TEHTÄVÄT

Liiton tehtävänä on:

  • rohkaista hengityssairaita omatoimisuuteen ja järjestäytymiseen
  • vaikuttaa etujärjestönä ja asiantuntijayhteisönä
  • edistää liiton, jäsenyhdistysten ja muiden toimintayksiköiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä luoda kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia yhteistyöverkostoja
  • tuottaa ja kehittää järjestö-, koulutus- ja työllistämispalveluja
  • vaikuttaa hyvään sisäilmaan ja tarjoaa siihen liittyvää neuvontaa ja ohjausta
  • tukea ja harjoittaa toimialansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • edistää, tukea ja järjestää hengityssairaiden liikuntaa

4 § TALOUDELLINEN TOIMINTA

Liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja
harjoittaa kioskikauppaa sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa, tuottaa kokous-, virkistys-, loma- ja vastaavia
palveluja, omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä harjoittaa muuta toiminta-ajatusta tukevaavarainhankintaa.

5 § JÄSENEKSI HYVÄKSYMINEN

Liiton varsinaiseksi jäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, joka hyväksyy liiton
jäsenyhdistyksille hyväksymät säännöt. Varsinaisista jäsenistä käytetään näissä säännöissä nimitystä
jäsenyhdistys.

Kannatusjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai muun oikeustoimikelpoisen yhteisön, jonka toiminta ja tarkoitusperät ovat sopusoinnussa liiton toiminnan kanssa.

Hakemus liiton varsinaiseksi tai kannatusjäseneksi on tehtävä kirjallisesti liittohallitukselle.

6 § JÄSENVELVOLLISUUDET

Liiton jäsenyhdistys ja kannatusjäsen suorittavat kalenterivuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun
mennessä jäsenmaksun, jonka suuruuden ja perimistavan liittovaltuusto määrää.

Jäsenyhdistys toimii yhteistyössä liiton kanssa yhteisten asiain hyväksi tehtävässä työssä ja pyydettäessä antaa
liitolle yhdistyksen varsinaista toimintaa koskevat tiedot.

7 § LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Liitosta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla
liittovaltuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistys vapautuu jäsenyydestä sen kalenterivuoden
lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on saapunut. Yhdistyksen on tällöin suoritettava kuitenkin erääntyneet maksut.

Liittohallitus voi yhdistystä kuultuaan erottaa jäsenyhdistyksen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai
laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen. Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy ja se on saatettava
jäsenyhdistyksen tietoon viivytyksettä. Jos erotettu jäsenyhdistys haluaa saada asian liittovaltuuston käsittelyyn, sen on tehtävä asiasta kirjallinen aloite 60 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.
Liittovaltuusto käsittelee asian seuraavassa kokouksessaan.


8 § LIITON HALLINTOELIMET

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto niin kuin näissä säännöissä tarkemmin määrätään.
Liiton toimeenpaneva elin on liittohallitus. Sen tehtävänä on hoitaa yhdistyksen asioita yhdistyslain
tarkoittamalla tavalla.

Liittohallitus nimeää alaisuudessaan toimivat johtokunnat, toimikunnat ja muut vastaavat toimielimet.
Liittovaltuuston, liittohallituksen tai alueneuvoston jäseneksi ei saa valita henkilöä, saa pääasiallisen toimeentulonsa tai merkittävän osan siitä liiton, sen jäsenyhdistyksen tai niiden omistamien yhteisöjen tai säätiöiden palveluksessa.

Liiton toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista
jäsenistä ovat läsnä.

Päätökset tehdään 17 §:ssä ja 18 §:ssä mainituin poikkeuksin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

9 § LIITTOVALTUUSTO

Liittovaltuustoon kuuluu 25 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Liittovaltuusto valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenyhdistysten ehdotuksesta neljäksi (4) kalenterivuodeksi
toimikauden alkamista edeltävän vuoden loka-marraskuussa pidettävässä liittoäänestyksessä 13 §:n mainittujen alueiden jäsenyhdistysten henkilöjäsenmäärän suhteessa. Samasta jäsenyhdistyksestä voi tulla valituksi
enintään yksi liittovaltuuston jäsen tai varajäsen. Liittovaltuuston jäseneksi tai varajäseneksi saa valita
henkilön enintään kahdeksi peräkkäiseksi nelivuotiskaudeksi.

Liittoäänestyksessä kukin jäsenyhdistys käyttää äänivaltaansa edellisen kalenterivuoden lopussa olevan
henkilöjäsenmääränsä suhteessa. Kullakin jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni alkavaa kahtasataa (200)
henkilöjäsentä kohti. Äänimäärä voi olla kuitenkin enintään kymmenen (10).

Liittoäänestyksen toimeenpanosta ja vaalituloksen vahvistamisesta päättää liittohallitus liittovaltuuston
vahvistaman vaalijärjestyksen mukaisesti.

Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseensa kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen
huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle erityisen asian käsittelyä varten, jos liittohallitus pitää sitä
välttämättömänä tai 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä haluaa.

Kutsu liittovaltuuston kokoukseen toimitetaan jäsenille liittovaltuuston päättämällä tavalla.

10 § LIITTOVALTUUSTON TEHTÄVÄT

Liittovaltuuston tehtävänä on :

  • käsitellä ja hyväksyä periaatteellisia ja strategisia suunnitelmia
  • valita toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa liittohallitus, sen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
  • käsitellä jäsenyhdistysten erottamista koskevat asiat tarvittaessa
  • päättää liiton kiinteän tai muun merkittävän omaisuuden lahjoittamisesta.
  • valita ja erottaa tilintarkastaja sekä päättää mahdollisesta tilintarkastuspalvelujen väliaikaisesta järjestämisestä

Sääntömääräisen kevätkokouksen tehtävänä on:

  • vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päättää vastuuvapaudesta
  • päättää jäsenmaksusta sekä
  • hyväksyä kuluvalle vuodelle toimintasuunnitelma ja talousarvio

Sääntömääräisen syyskokouksen tehtävänä on:

  • käsitellä liiton toiminnan suuntaviivoja ja laaja-alaisia teema-asioita sekä
  • käsitellä liittohallituksen muut esitykset.

Vaalivuotta edeltävän syyskokouksen tehtävänä on:

  • vahvistaa vaalijärjestys seuraavan vuoden liittoäänestystä varten.

11 § LIITTOHALLITUS

Liittovaltuusto valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhdeksän (9) jäsentä neljäksi
kalenterivuodeksi.

Liittohallituksen jäseneksi voi tulla valituksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi nelivuotiskaudeksi.
Liittohallituksen toimikausi alkaa valintapäivästä ja jatkuu, kunnes uusi liittohallitus on valittu.

Liittovaltuuston jäsen ei saa olla liittohallituksen jäsen.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen
kokouksessa.

Jos liittohallituksen puheenjohtaja tai jäsen on eronnut tai pysyvästi estynyt liittohallituksen jäsenyydestä,
on liittovaltuuston seuraavassa kokouksessa valittava hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi
puheenjohtaja tai muu jäsen.

12 § LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Liittohallituksen tehtävänä on:

  • vastata liiton toiminnasta ja johtaa sitä
  • vastata liiton taloudesta ja taloudenhoidon järjestämisestä
  • kutsua koolle liittovaltuusto ja valmistella siinä käsiteltävät asiat sekä panna liittovaltuuston päätökset täytäntöön
  • hyväksyä jäseneksi yhdistykset ja hyväksyä niiden säännöt ja toiminta-alueet
  • seurata alueellista vaikuttamis- ja muuta järjestötoimintaa
  • ottaa ja erottaa liiton ylimmät toimihenkilöt
  • asettaa tarpeelliset toimikunnat ja muut vastaavat toimielimet
  • vahvistaa tarvittavat työjärjestykset ja johtosäännöt sekä muut vastaavat säännökset ja
  • päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä tai kiinnittämisestä taikka liiton toiminnan kannalta
  • huomattavan muun omaisuuden myymisestä.

13 § ALUEET

Liiton toiminta on jaettu neljään (4) liittohallituksen päättämään alueeseen.

14 § TILINTARKASTAJA

Liittovaltuusto valitsee tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön, joka nimeää päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi alkaa, kun valintapäätös saa lainvoiman ja toimivan
tilintarkastajan toimikausi on päättynyt tai tilintarkastaja on eronnut tai erotettu.

15 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai liittohallituksen määräämät
toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.

16 § TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja toimintakertomus on seuraavan vuoden maaliskuun 15.
päivään mennessä luovutettava tilintarkastajalle, jonka on annettava tilintarkastuskertomus liittohallitukselle
viimeistään 2 viikkoa ennen kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.

17 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös muutoksen tekemisestä näihin sääntöihin on tehtävä jäsenyhdistysten kuulemisen jälkeen
liittovaltuustossa, jossa muutoksen puolesta on annettava vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.

18 § LIITON PURKAMINEN

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä liittovaltuuston kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden (2)
kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa, joissa kummassakin vähintään 3/4 valtuuston jäsenistä
kannattaa purkamispäätöstä.

Ennen purkamispäätöstä asiasta on hankittava jäsenyhdistysten kannanotto.

Liiton purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi sen jäljelle jääneet varat on luovutettava jollekin
rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle käytettäväksi sääntöjen 2 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.

19 § VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET

Nämä säännöt on hyväksytty Hengitysliiton liittovaltuuston kokouksessa 10.12.2016 ja merkitty yhdistysrekisteriin 5.1.2017, jolloin ne tulevat voimaan.

Näitä sääntöjä sovellettaessa noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.