Asbestisairaudet

Rakennuksilla aiemmin yleisesti käytetty asbesti on haitallista hengitettynä. Asbestille altistus voi johtaa vuosia myöhemmin sairauteen. Sen vuoksi asbestille altistuneen vointia on seurattava terveydenhuollossa.

Tavallisimpia asbestin aiheuttamia tauteja ovat

On arvioitu, että Suomessa noin 200 000 työntekijää on altistunut asbestille. Heistä arviolta 50 000 on altistunut voimakkaasti. Asbestista aiheutunutta ammattitautia sairastaa noin 10 000 henkilöä. Vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin sairastuu noin 1 000 henkilöä. Sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta. Suurin osa sairauksista on hyvänlaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli plakkeja, jotka yleensä eivät aiheuta oireita.

Asbestisairauksiin sairastutaan viiveellä

Vakavien asbestisairauksien esiintyminen on nyt suurimmillaan, sillä viime vuosikymmeninä tapahtunut asbestialtistuminen näkyy parhaillaan sairastuvuudessa. Tämä johtuu siitä, että asbestisairauksissa tyypillistä on pitkä viive (10 - 40 vuotta) asbestille altistumisen ja sen seurauksena syntyvien sairauksien toteamisen välillä. Altistumisella tarkoitetaan sitä, että asbestia joutuu elimistöön keuhkojen kautta hienojakoisena pölynä. Asbestin aiheuttamiin ammattitauteihin, etupäässä syöpiin, kuolee vuosittain noin sata henkilöä.

Mitä asbesti on?

Asbesti on ohutta, kemiallisesti ja mekaanisesti kestävää kuitua. Se aiheuttaa ihmiselle haittaa, jos sitä hengitetään. Asbestipöly on niin hienoa, että ilmassa leijuessaan sitä on mahdotonta havaita paljain silmin. Pöly ei myöskään ärsytä hengitettäessä hengitysteitä.

Asbestipölyn aiheuttamat haitat alkavat näkyä keuhkoissa vasta kymmenien vuosien jälkeen. Ohuimmat asbestikuidut päätyvät keuhkorakkuloihin saakka, eikä elimistön puolustusjärjestelmä mahda niille mitään. Elimistö päällystää keuhkoihin tunkeutuneita asbestikuituja proteiiniseoksella, mikä tekee niistä vaarattomia. Osa asbestikuiduista jää kuitenkin paljaaksi ja haitalliseksi.

Suosittu rakennusmateriaali

Asbesti on ikivanha rakennusaine, joka mahdollisti kestävien ja kevyiden esineiden valmistamisen. Asbestia käytettiin yleisesti 1960–1970 -luvuilla rakennusalalla, telakoilla, voimalaitoksissa, autojen ja muiden ajoneuvojen asennus-, korjaus- ja huoltotöissä sekä asbestiteollisuudessa. Asbestille ovat altistuneet jossain määrin lähes kaikki tuolloin rakennuksilla työskennelleet ihmiset. Suomessa ryhdyttiin rajoittamaan sen käyttöä lailla 1970-luvulla, koska aineen huomattiin aiheuttavan keuhkosyöpää ja keuhkopussin syöpää. Siitä huolimatta asbestia sisältäviä materiaaleja käytettiin rakennuksissa aina 80-luvulle saakka. Vuoden 1988 jälkeen asbestin käyttö oli vähäistä, koska asbestityö tehtiin luvanvaraiseksi.

Asbestille voi altistua edelleen

Asbestin uusiokäyttö, maahantuonti ja kauppa on ollut kiellettyä vuodesta 1994 alkaen. EU:ssa asbestin käyttökielto tuli voimaan 2005. Vaikka asbestin haitat tiedetään, sitä tuotetaan maailmassa edelleen vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia.

Asbestille voi edelleenkin altistua vanhojen rakennusten korjaus- ja saneeraustöissä, sillä useimmissa 1950–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa on käytetty asbestia. Sen vuoksi rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ja korjauksen aikana asbestilta on suojauduttava. Asbestipurkutyö on luvanvaraista ja edellyttää erikoiskoulutusta. Remontointi- ja purkutöissä aineelle altistuu yhä edelleen viidestä sadasta tuhanteen korjausrakentajaa vuodessa.

Seuranta on välttämätöntä asbestialtistuneelle

Asbestille altistuminen on terveysriski. Usein sairastumisen taustalla on vuosia kestänyt asbestille altistuminen työssä. Koska asbestin aiheuttamat sairaudet ilmenevät usein vasta vuosikymmenten viiveellä, on asbestille altistuneen ja asbestista sairastuneen tärkeää seurata terveydentilaansa. Kaikki asbestille työssään altistuneet eivät kuitenkaan sairastu asbestin aiheuttamiin sairauksiin.

Työterveys vastaa työelämässä olevien asbestille altistuneiden seurannasta kutsumalla heidät säännöllisin väliajoin tarkastuksiin.

Seuranta työelämän jälkeen

Työelämästä pois jäädessään on asbestille altistuneen itse huolehdittava omasta seurannastaan käymällä säännöllisesti lääkärintarkastuksessa. Tarkastuksien tiheys riippuu altistumisen tai sairauden laadusta, siksi altistuneen on hyvä pyytää itselleen työterveyshuollosta kirjallinen ohje seurannan toteuttamiseen. Jos hänelle tulee oireita ennen määräaikaistarkastusta, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin seuranta-aikataulua nopeammin.

Asbestille altistuneen on tärkeää lopettaa tupakointi, koska näin hän pystyy oleellisesti vähentämään keuhkosyövän vaaraa. Tupakoinnin lopettaminen parantaa myös keuhkojen toimintaa. Tupakoivien asbestityöntekijöiden keuhkosyövän riski voi olla jopa 20–50-kertainen.

Seurantakortti asbestialtistuneen apuna

Hengitysliiton koordinoima, ammattiliittojen edustajista koostuva asiantuntijaryhmä on tuottanut Asbestialtistuneen muistilistan ja sen liitteenä olevan seurantakortin apumateriaaliksi asbestialtistuneelle lääkärissä käyntejä ja seurannan toteuttamista varten. Muistilista on tarkoitettu työelämästä poistuville, työssään mahdollisesti altistuneille henkilöille. Se toimii tukimateriaalina myös työpaikkojen luottamushenkilöille ja avoterveydenhuollossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Asbestialtistuneen seurankortti on hyvä tukimateriaali esimerkiksi omalla terveysasemalla tapahtuvaa seurantakäyntiä varten. Kortti sisältää altistumiseen ja mahdolliseen ammattitautiin liittyvät perustiedot sekä seurantaan liittyvät tutkimukset, tulokset ja jatkosuunnitelmat. 

Asbestille altistuneen kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös kuntoutuksen mahdollisuudesta.

Ammattitautia epäiltäessä

Työelämässä ollessaan asbestille altistuneen työntekijän kohdalla selvitetään, onko kyseessä ammattitauti. Asbestin aiheuttama ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työssä kemiallisesta tekijästä, asbestista. Syysuhdetta sairauden ja työn välillä arvioidaan asbestille altistumisen määrän ja sairauden laadun perusteella. Jos ihminen tietää altistuneensa työssä ollessaan asbestille, oireilee ja epäilee sairastuneensa, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Keskusteluun kannattaa ottaa mukaan tarvittaessa Hengitysliiton tuottama Opas asbestialtistuneille ja -sairastuneille ja asbestialtistuneen muistilista.

Lääkäri arvioi altistumisen määrää ja oireita, määrää tarvittavat tutkimukset ja suunnittelee mahdolliset lisä- ja erotusdiagnostiset tutkimukset oireiden todennäköisen aiheuttajan tunnistamiseksi. Ammattitautia epäiltäessä lääkäri tekee E-lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle. E-lausunnon liitteeksi tarvitaan työhistoriaselvitys.

Omasta työhistoriasta ja asbestille altistumisesta on tehtävä kirjallinen selvitys. Apuna tässä voi käyttää esimerkiksi asbestialtistumiskyselylomaketta, jonka voi tulostaa työterveyslaitoksen sivuilta www.ttl.fi. Tarvittaessa Eläketurvakeskuksesta voi pyytää luettelon työpaikoista. www.tyoelake.fi tai p. 010 751 4225 arkisin klo 8.00–16.00.

Ammattitaudin selvittämisestä aiheutuneet perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimukset sekä matkakulut ovat korvattavia, vaikka sairaus ei osoittaudukaan ammattitaudiksi. Tutkimusten korvaamiseen tarvitaan vakuutusyhtiön maksusitoumus.

Ammattitautipäätös tulee vakuutusyhtiöltä

Vakuutusyhtiö lähettää ammattitautipäätöksen kirjallisena. Päätöksestä ilmenee ammattitaudin ilmenemispäivä ja myönnetyt korvaukset. Ammattitaudin ilmenemispäiväksi katsotaan yleensä se lääkärissäkäynnin päivä, jolloin ensimmäisen kerran tutkittiin kyseisen sairauden vuoksi.

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa olennaiset, kaikkia koskevat korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Joissakin tapauksissa voidaan hakea lisäkorvausta myös muiden lakien perusteella. 

Ammattitaudista maksetaan pysyvän lääketieteellisen haitan korvausta, haittarahaa. Haittaraha on muun haitan kuin työkyvyn alentuman korvausta ja se on verotonta korvausta. Sen suuruus perustuu sairauden aiheuttamaan haittaluokkaan ja sitä maksetaan ammattitaudin ilmenemisen vuosipäivästä. Haittaluokka perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen ja se on 1-20. Vuonna 2010 tai sen jälkeen ilmenneissä ammattitaudeissa haittaluokka 18 on käytännössä suurin. Haittarahan suuruuteen vaikuttavat myös ikä ja altistumisen ilmenemisvuoden vähimmäisvuosityöansio. Omat työansiot ja harrastukset eivät vaikuta haittarahaan.

Jos ammattitaudin hoitoon tarvitaan lääkkeitä, lääkäri tekee reseptiin merkinnän joka osoittaa, että lääke on tarkoitettu ammattitaudin hoitoon ja lääkkeet saa maksutta apteekista. Kuntoutuksen korvaamiseen on aina etukäteen pyydettävä vakuutusyhtiöltä maksusitoumus.

Päätöksen saamisen jälkeen voi vakuutusyhtiöltä kysyä lisätietoja. Päätökseen voi myös hakea muutosta ja päätöksen liitteenä on ohje oikaisupyynnön laatimiseen. Valitus lähetetään päätöksen tehneelle vakuutusyhtiölle.

Korvaukset

Asbestin aiheuttamissa ammattitaudeissa olennaiset kaikkia koskevat korvaukset maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaan. Joissakin tapauksissa voidaan hakea lisäkorvausta myös muiden lakien perusteella. Tapaturmavakuutuslain mukaisesti korvataan sairaanhoito- ja tutkimuskulut, päiväraha, haittaraha, tapaturmaeläke, perhe-eläke, hautausavustus ja kuntoutus.

Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija