Kielet

Oireet, diagnoosi ja asbestisairaudet

Tietoa yleisimmistä asbestisairauksista, niiden oireista ja sairauksien diagnosoinnista.

Valtaosa asbestille altistuneista ei saa lainkaan oireita. Asbestialtistumiseen liittyviä sairauksia todetaan pääsääntöisesti ihmisillä, jotka ovat työssään käsitelleet asbestia. 

Työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa asbestisairauden epäily voi herätä yskän tai hengenahdistusoireen takia otetusta keuhkoröntgenkuvasta. Viive altistumisen alusta mahdollisen asbestisairauden toteamiseen on aina vähintään 10 vuotta, yleensä 20−30 vuotta ja joskus 40−50 vuotta. 

Lääkärin vastaanotolla kannattaa kertoa, jos epäilee oireiden aiheuttajaksi aiempaa asbestialtistumista työssä. Lääkäri teettää tarpeellisiksi näkemänsä tutkimukset, joilla tunnistetaan oireiden todennäköinen aiheuttaja. Lääkäri kysyy potilaan työhistoriasta ja elämänkulusta selvittääkseen, onko hän altistunut asbestille. Hengityssairauden selvittelyn yhteydessä voidaan altistumista tutkia myös laskemalla asbestikuitujen määrä keuhkoputkien huuhtelunesteestä tai keuhkokudoksesta.

Keuhkopussin muutokset eli plakkitauti

Asbesti aiheuttaa erilaisia keuhkopussin muutoksia. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus on ulomman keuhkopussinkalvon (parietaalipleuran) paksuuntumat eli plakit. Nämä plakit ovat oireettomia. Plakeilla ei myöskään yleensä ole vaikutusta keuhkojen toimintaan. 

Osa keuhkopussin muutoksista on sisemmän keuhkopussinkalvon (viskeraalipleuran) kiinnikkeitä ja paksuuntumista. Keuhkopussinkalvon kiinnikkeillä ja paksuuntumisella voi olla huomattavaakin merkitystä keuhkojen toimintaan.

Muutokset voivat syntyä suhteellisen pienen asbestille altistumisen seurauksena. Plakkitauti ei vaadi hoitoa eikä seurantaa.

Asbestoosi eli pölykeuhkosairaus

Vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt voimakas altistuminen asbestille voi aiheuttaa keuhkokudoksen haitallista sidekudostumista (fibroosia) eli arpeutumista. Tätä pölykeuhkosairautta kutsutaan asbestoosiksi.

Pitkälle edennyt asbestoosi näkyy tavallisessa keuhkojen röntgenkuvassa. Jos asbestoosia vasta epäillään, otetaan tarkempi röntgenkuva. Tarkemman röntgenkuvan ottaminen tarkoittaa ohutta leikekerroskuvausta (HRTC). 

Alkuvaiheessa sairaudesta ei ole haittaa. Edetessään se kuitenkin vähentää hengittävää keuhkokudosta, mikä johtaa pahenevaan hengenahdistukseen. Useimmilla ihmisillä asbestoosi ei etene diagnosoinnin jälkeen lainkaan. Asbestoosille ei ole hoitoa. 

Asbestoosin toteaminen ammattitaudiksi edellyttää vastaavaa altistumista ja altistumisselvitystä kuin keuhkosyövässä. Asbestoosi ei ole keuhkosyövän esiaste. Asbestoosin yhteydessä mahdollisesti syntynyt syöpä kuitenkin korvataan ammattitautina. Uusimman tiedon mukaan myös kurkunpään syöpä tulee korvata runsaasti asbestille altistuneille.

Syövät

Syövät ovat hankalimpia asbestin aiheuttamia sairauksia. Keuhkosyöpiä ja keuhkopussin syöpiä ilmoitetaan Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin vuosittain muutamia kymmeniä. Keuhkosyöpiä ja keuhkopussin syöpiä harvinaisempi on asbestin aiheuttama kurkunpään syöpä. 

Asbestin aiheuttamia syöpiä hoidetaan samalla tavoin kuin muista syistä kehittyneitä syöpiä. Hoidosta ja seurannasta vastaa erikoissairaanhoito.

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on vakava sairaus, joka voi aiheutua asbestille altistumisesta. Kaikki keuhkosyöpälaadut, jotka ovat lähtöisin keuhkoputkista ja keuhkokudoksista voivat olla ammattitautina korvattavia.

Keuhkosyövissä tulee selvittää tarkasti potilaan koko työuran aikana tapahtunut altistuminen asbestille. Sairastumisriski on kaksinkertainen verrattuna niihin ihmisiin, jotka eivät ole altistuneet asbestille. Kaksinkertainen sairastumisriski voi täyttyä, kun henkilö on työskennellyt esimerkiksi rakennusalalla 10–20 vuotta ennen 1980-luvun puoliväliä. 

Tupakointi lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä. Asia tulee ottaa huomioon erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ammattitautiharkinnassa tupakointi ei vaikuta ratkaisuun.

Mesoteliooma 

Mesoteliooma on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain. Mesoteliooma on selkein asbestiin liittyvä ja ammattitautina korvattava sairaus. 

Yli 80 % mesotelioomaan sairastuneista on altistunut asbestille. Mesoteliooman ammattitaudiksi toteamiseen riittää vähäinenkin työperäinen altistuminen asbestille. Altistumisen alusta on kuitenkin täytynyt kulua vähintään 10 vuotta. 

Lue lisää asbestin aiheuttamasta keuhkosyövästä ja mesotelioomasta Työterveyslaitoksen sivuilta.

Retroperitoneaalinen fibroosi

Retroperitoneaalinen fibroosi on erittäin harvinainen sairaus. Sairauden taustalla saattaa olla asbestille altistuminen työssä. Retroperitoneaalisessa fibroosissa vatsakalvon takaiseen tilaan kehittyy tulehduksellista sidekudosmassaa. Tämä voi aiheuttaa munuaisesta lähtevän virtsajohtimen tukkeutumisen. 

Retroperitoneaalisen fibroosin hoitona on sairaalassa toteutettava leikkaushoito.

Lue lisää asbestisairauksista Hengitysliiton oppaasta  Asbesti & hengitysterveys.

Hengitysliitto sosiaalisessa mediassa