Julkaistu: 3.5.2022
UutisetHengityssairaudetTiedotteet

Keuhkoputkentulehduksia, siitepölyallergiaa vai jotain muuta?

Selittämättömiä hengenahdistusoireita ja toistuvia keuhkoputkentulehduksia. Kutitusta nenässä, aivastuksia – siitepölyallergiaako tämä kaikki on vai voisiko kyseessä olla astmaoireet? Jopa astmaa sairastava saattaa unohtaa eron.

Astma on sairaus, jota tilastollisesti sairastaa 9 % väestöstä ja sen lisäksi arviolta 5 %:lla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa. Valtaosalla astmaa sairastavista sairaus on lievä ja pysyy kohtalaisen helposti hallinnassa, oireettomat kaudet voivat olla pitkiä. Aikuisista astmaa sairastavista noin 5 % sairastaa vaikeaa astmaa 

– Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus, jonka hoidon tavoitteena on oireeton arki. Sairauteen ei ole parannuskeinoa. Siksi olipa astma lievä tai vaikea, sitä sairastavan on tärkeä osata pitää huolta itsestään ja lääkityksestään, järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo.  

Astman uuden käypä hoito -suosituksen (29.3.2022) mukaan kaikkien astmaa sairastavien keuhkojen toimintaa pitää seurata terveydenhuollon seurantakäynneillä. Spirometritutkimus on tehtävä 2–5 vuoden välein. Suosituksessa korostetaan yksilöllisyyttä ja henkilökohtaista ohjausta. 

– On hyvä, että suosituksessa viitataan usein seurantakäynteihin astman hoidossa. Olisimme Hengitysliitossa toivoneet, että kantaa olisi otettu seurantaväleihin myös muilta osin kuin spirometriatutkimusten kohdalla, Puolanne kommentoi. 

– Kannustamme jokaista astmaa sairastavaa sopimaan terveydenhuollon vastaanottokäynnillä seurantavälistä. Lisäksi kannattaa pyytää kaikki ohjeet kirjallisina omahoidon tueksi, Puolanne jatkaa. 

Astmaa sairastava saa helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille kuten pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Käypä hoito -suosituksessa nostettiin esiin, että terveydenhuollon seurantakäynnillä on kiinnitettävä huomio astman hallintaan huonontaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, jotka aiheuttavat pahenemisvaiheita, kun astma ei ole hyvässä hallinnassa.  

Jos astma ei ole hyvässä hoitotasapainossa, seurauksena on pahenemisvaihe, joka vaatii erikoissairaanhoitoa. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta parhain ratkaisu on ennaltaehkäistä sairauksien kehittymistä ja satsata ohjattuun omahoitoon sen onnistumisen tukemiseksi.  

Hengitysliitto julkaisee astmaoppaan luettuna podcast-versiona. Kuuntele Hengitysliiton astmaopas tästä. Toukokuussa Hengitysliitto julkaisee Minä ja astma -podcastsarjan Spotifyssa. Sarjassa ääneen pääsevät niin kokemustoimijat kuin lääkäritkin. Aiheina käsittelyssä ovat muun muassa elämän muuttumisen tuomat tunteet sekä omaan terveyteen liittyvät ajatukset, kun lääkitys vaikuttaa myös painonhallintaan.  

Lisätiedot:   

Mervi Puolanne   
järjestöjohtaja   
Hengitysliitto   
040 588 2782   
mervi.puolanne(at)hengitysliitto.fi