Korkeat katupölypitoisuudet heikentävät keuhkojen toimintaa ja lisäävät astman ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita. Myös autojen pakokaasupäästöistä tuleva typpidioksidi on haitallista hengityssairaille.
Liikenne vaikuttaa kaupunkien ilmanlaatuun oleellisesti. Pakokaasupäästöjen lisäksi autot pöllyttävät katupölyä tienpinnoilta. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila kertoo Ylen uutisessa, että mahdolliset koronarajoitukset voivat vähentää liikennemääriä, mikä parantaa ilmanlaatua.
Näin kävi keväällä 2020: ilmansaasteet putosivat dramaattisesti, kun ihmiset jäivät koronarajoitusten takia etätöihin ja välttivät sosiaalisia kontakteja. Muutos ihmisten käyttäytymisessä näkyi tilastoissa erityisesti autojen typpidioksidipäästöjen putoamisena.
Typpioksidipitoisuudet lähtivät kesällä 2020 kasvamaan jälleen, mutta ovat nyt vakiintuneet noin viidesosan pienemmiksi kuin normaalisti. Ilmansaasteiden pitoisuudet voivat tänäkin keväänä pudota, jos mahdolliset rajoitustoimet vähentävät liikkumista.
Suomessa ilmanlaatu on edelleen yksi maailman parhaita. Esimerkiksi typpidioksidipäästöt ovat hiljalleen laskeneet. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, että katalysaattorilla varustetut autot ovat syrjäyttäneet vanhat mallit. Myös ihmisten tietoisuus ilmansaasteiden terveyshaitoista on lisääntynyt.
Suojaudu katupölyltä FFP2-maskilla
Katupölyltä voi suojautua FFP2-maskilla. Pandemian myötä maskien käyttöön on totuttu, mikä voi tuoda tulevaisuudessa kaivattua apua katupölykauden aikana. Katso Hengitysliiton ohjeet katupölyltä suojautumiseen.
Tutustu myös Hengitysliiton sää- ja ilmastoriskiohjelmaan, jossa esitetään keinoja muun muassa katupölyn ja pienhiukkasten ja niiden terveysriskien vähentämiseen.