Näin kertoo HUSin keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Jere Reijula keuhkopodcastissa ”Pitkä korona eli Long Covid”.
Monen jälkioireen (esimerkiksi uupumus, haju- ja makuaistinhäiriöt, niveloireet) objektiivinen mittaaminen on hankalaa. Vaikka diagnostisia kriteereitä ei vielä ole olemassa, oireita on silti alettu tunnistaa COVID 19-jälkioireyhtymänä. Jälkioireita on esiintynyt niin nuorilla ja vanhoilla, terveillä kuin ennestään sairailla, sekä kotona lievän että sairaalassa vaikean taudinkuvan sairastaneiden keskuudessa.
Reijulan mukaan koronataudin pitkäaikaisilmentymiä ei vielä tiedetä, ei myöskään taudin taustalla vaikuttavia mekanismeja. Siksi kaikkea ei vielä osata hoitaa. Tieteellinen tutkimus aiheesta jatkuu aktiivisesti ympäri maailmaa.
Jotta sairastuneet saisivat tarvitsemansa avun, heitä on kuunneltava niin terveyskeskuksissa, työterveydessä kuin erikoissairaanhoidossa. Reijula kehottaa hyväksymään sen, ettei kaikkiin oireisiin ehkä ole löydettävissä mittaria, selitystä eikä suoraan hoitoa. Silti on löydettävä keinoja auttaa sairastunutta. Mietittäväksi tulee myös se, miten tuetaan ihmisiä, joilta puuttuu alkuvaiheen diagnoosi ja positiivinen COVID-näyte, vaikka taudinkuva onkin ollut ilmeinen.
Suomessa tartunnat ovat olleet maltillisia. Ja mitä harvempi sairastuu, sitä harvemmalle tulee jälkioireita. Rokote on tärkeä reitti taudin nujertamiseksi, Reijula muistuttaa lopuksi.