Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin ympäristöherkillä erityinen geeniprofiili, joka liittyi kosteusvaurioihin. Helsingin yliopiston professori Harri Aleniuksen mukaan ympäristöherkkyyspotilaiden veren valkosolujen geenien toiminnan muutokset erottuivat selvästi terveistä verrokeista. On mahdollista, että nämä immuunivasteeseen liittyvät muutokset ovat yhteydessä elimistön krooniseen stressiin ja psykososiaaliseen kuormitukseen.
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Hille Suojalehto arvioi, että samankaltaisuus kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiilissa viittaa siihen, että oireilun taustalla voi olla yhteisiä mekanismeja. Uusi tutkimustulos lisää siten ymmärrystä myös pitkittyneen sisäilmaoireilun mekanismeista.
Tiedotteen mukaan tutkimukseen osallistui 88 tupakoimatonta naista, joilla oli todettu aikuisiällä kehittynyt astma tai ympäristöherkkyys, sekä terveitä verrokkihenkilöitä. Osalla astman kehittyminen ja oireet liittyivät kosteusvauriorakennuksiin. Tutkimuksessa verrattiin ryhmien geeniprofiileja (RNA-merkkiaineprofiileja) toisiinsa. Merkkiaineprofiilit tunnistettiin nenän limakalvolta ja veren valkosoluista moderneilla biolääketieteen menetelmillä.
Tutkimuksessa ympäristöherkät määriteltiin henkilöiksi, jotka saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Nämä oireet eivät selity ympäristötekijöiden vaikutuksilla.