Olemme Suomessa tottuneet hyvään palveluun itsehoitolääkkeitä ostaessa. Kun menemme apteekkiin, vastassa on farmaseuttinen henkilökunta, joka ohjaa ja neuvoo meitä turvallisiin valintoihin lääkehyllyllä. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka moni itsehoitolääke, ravintolisä tai luontaistuote vaikuttaa mahdollisesti käyttämäämme muuhun lääkehoitoon. Lainsäätäjä on velvoittanut apteekit tähän neuvontaan. Siksi niissä ei voi kuka tahansa toimia tuotevaihtoehtojen suosittelijana.
Suomen hallitus on ilmaissut moneen otteeseen etsivänsä sosiaali- ja terveysmenoihin säästöjä ja tehostavansa toimintaa. Samanaikaisesti tehdään toimia, jotka kumoavat toistensa vaikutuksia, kun esimerkiksi apteekit halutaan vahvemmin osaksi soteuudistusta, mutta samalla heikennetään apteekkien toimintamahdollisuuksia suunnitelmilla sallia itsehoitolääkkeiden myynti vähittäiskaupoissa.
Hengityssairaiden osalta riskit lisääntyvät, jos apteekkiverkosto harvenee ja myynti siirtyy yhä kauemmas tai verkkoon. Hengityssairaat ovat keskimääräistä väestöä vanhempia, eivätkä kaikkien digitaidot riitä tiedon hakuun. Tällöin väärinymmärrysten riski voi moninkertaistua.
Hengityssairauksien kirjo on suuri ja arviolta joka 5. suomalaisella on ainakin ajoittaisia hengityshäiriöitä tai diagnosoitu hengityssairaus. Jos tämä ryhmä ei saa pätevää neuvontaa itsehoitolääkkeiden käytöstä ja yhteisvaikutuksesta käyttämänsä muun lääkityksen kanssa, heistä voi muodostua pitkä lisäjono terveydenhuollon vastaanoton ovelle. Se vasta kalliiksi ihmisille itselleen ja yhteiskunnalle tulee.
Apteekkien rooli hengityssairaiden lääkehoidon ja omahoidon onnistumisen kannalta on merkittävä. Apteekeissa on totuttu varmistamaan erilaisin kysymyksin ihmisen sitoutuminen lääkitykseensä ja oikea lääkkeenottotekniikka. Kun lääke vaihdetaan erimalliseen inhalaattoriin, opastusta ja neuvontaa antaa usein farmaseutti tai proviisori. He myös huomaavat, jos ihminen lääkitsee oireitaan liian pitkään oma-aloitteisesti esim. itsehoitolääkkeinä myytävinä nenäsuihkeilla tai on ottamassa omaan lääkityksensä oheen soveltumattoman tai jopa vaarallisen särkylääkkeen. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet eivät sovi osalle astmaa sairastavista särkyihin.
– Olemme Hengitysliitossa huolissamme siitä, että suunniteltu uudistus lisää itsehoitolääkkeiden väärinkäytön riskiä ja siitä juontuvia terveysongelmia, vastaava kehitys on nähty jo Ruotsissa, järjestöjohtaja Mervi Puolanne arvioi.
– Turvallisinta on ostaa itsehoitolääke farmaseutin ja proviisorin ohjaamana apteekista. Silloin tulee tarkastettua sen yhteensopivuus muun käytetyn lääkityksen kanssa. Apteekeissa annettava ohjaus hengitettävien lääkkeiden käyttöön on myös kullanarvoista, toteaa Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari.
Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, yhä useampi suomalainen on tilanteessa, jossa joutuu miettimään ostaako itsehoitolääkkeen ilman tukea ja neuvontaa vai jättääkö sen ostamatta. Mitä iäkkäämpi tai monisairaampi ostaja on, sitä suurempi riski on haittoihin.
Hengitysliitto
Filha ry