Harvinaisten keuhkosairauksien vertaisryhmät ja asiantuntijaluennot järjestetään korona-aikana etänä. Harvinaiset keuhkosairaudet ovat entistä paremmin esillä Hengitysliiton uusituilla verkkosivuilla.
Hengitysliitto ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ovat huolissaan riskeistä, joita liittyy vaalien järjestämiseen akuutissa koronavirustilanteessa.
Miten keuhkot ja keho toipuvat koronataudista? Jääkö koronan sairastamisesta pysyviä vaikutuksia? Varmoja vastauksia ei vielä ole. Tämänhetkisen tiedon pohjalta voidaan arvioida, että lievissäkin sairaustapauksissakin taudin alkuvaiheesta toipuneilla jälkioireet voivat kestää pitkään.
THL:n tiedotteen mukaan koronarokotukset etenevät Suomessa suunnitellusti rokotusjärjestyksen mukaan. Tällä hetkellä rokotetaan yhtä aikaa ikääntyneitä ja niitä alle 70-vuotiaita, jotka kuuluvat koronavirustaudin riskiryhmään. Tarkemman tiedon rokotusjärjestyksestä saa seuraamalla oman kunnan viestintää.
Hengitysliitolle tulee runsaasti kysymyksiä koronasta ja keuhkosairauksista. Erityisesti kysyjiä mietityttää se, kuuluuko juuri heidän keuhkosairautensa riskiryhmään. Tässä vastaus kysymykseen:
Tupakoivat ja etenkin vuosikausia tupakoineet joutuvat koronavirustartunnan saatuaan sairaalahoitoon ja menehtyvät selvästi muita potilaita todennäköisemmin. Yhteys näkyy myös entisillä tupakoitsijoilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut priorisointilistan, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille. Vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavat rokotetaan ryhmässä 1.
THL on laajentanut koronarokotusten seurantasivustoa 1.2. alkaen. Sivustolla on nyt saatavilla tieto rokotusten etenemisestä kunnittain. Koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia voi seurata ja tehdä Fimean avaamalla verkkosivustolla.
Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvaoppaan avulla opit tuntemaan sosiaaliturvan palvelut ja etuisuudet paremmin.
Selvästi yli puolet (57 %) suomalaisista kokee koronavirusrokotteen ottamisen myönteiseksi asiaksi. Miehet suhtautuvat rokotteeseen vähän naisia myönteisemmin. Noin neljänneksellä suomalaisista rokotteen ottaminen herättää kielteisiä tunteita. Myönteisimmin rokotteeseen suhtauduttiin Pohjois- ja Itä-Suomessa.