Usein kysytyt kysymykset

Kysymyksiin ovat vastanneet Hengitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton korjausneuvonnan asiantuntijat.

Epäilyt liittyen kosteus- ja/tai homevaurioihin on syytä tutkia heti. Ongelman selvittämiseen tarvitaan yleensä ammattilaisen apua. Rakennuksen omistajan on otettava yhteyttä alueella toimivaan, rakennusten kuntotutkimuksia tekevään insinööritoimistoon ja kertoa heille epäilystä. Yksittäisiä asiantuntijoita etsittäessä rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen omaava henkilö on hyvä vaihtoehto. Apua voi kysyä myös oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. 

Selvityksessä löydetyt epäkohdat on korjattava mahdollisimman pian riippuen tilanteen vakavuudesta. Rakenteellisten vaurioiden ja puutteiden korjaaminen vaatii aina ammattilaisen laatiman korjaussuunnitelman. On tärkeää, että korjaukset tehdään valvotusti ja suunnitelman mukaisesti.

Lisätietoja sivulta Sisäilmaongelma kotona - kuka vastaa mistäkin? ja Hometalon korjausurakka

Heikki Rautio, korjausneuvoja

Sisältö:

Asbestia on käytetty 1920 - 1990-luvuilla muun muassa katolla ja seinissä asbestisementtilevyinä ja pintarakenteissa ruiskutettuna pinnoitteena akustiikan parantamiseen tai palonsuojaukseen. Palonsuojana on käytetty myös puhtaita asbestilevyjä. Asbestia voi löytyä myös palonsuojaksi tarkoitetuista pinnoitemassoista, putkistoista asbestipahvina, asbestinauhana ja eristysmassana, kattiloiden eristysmassoista, sähkölaitteista (muun muassa mittaritaulujen taustalevyistä), kaakeliuunien muuraussementistä ja liitossaumoista, lattialistoista ja -laatoista muovin lisäaineena sekä kaakeleiden, laattojen ja listojen kiinnitys- ja saumausmassoista. 

Ennen kuin ryhdytte korjaustoimenpiteisiin, teidän on teetettävä kohteessa haitta-ainekartoitus, joka sisältää myös asbestikartoituksen. Asbestia sisältäviä materiaaleja purettaessa asbestikuituja vapautuu ilmaan, jolloin ne voivat kulkeutua hengityksen mukana keuhkoihin ja aiheuttaa terveyshaittaa. 

Lisätietoja sivulta Työterveyslaitoksen Asbestisivuilta ja sivulta Asbestisairaudet

Lähde: Työterveyslaitos

Juho Lipponen, korjausneuvoja

Sisältö:

Hyvä sisäilma koostuu monista tekijöistä, joita on listattu Hengitysliiton sisäilmaoppaassa tai Sosiaali- ja Terveysministeriön julkaisemassa Asumisterveysasetuksessa. Osaa näistä tekijöistä, kuten lämpötilaolosuhteita on helppo valvoa ja mitata omatoimisesti. Esimerkiksi homevaurioiden ja haihtuvien yhdisteiden tutkiminen ja mittaaminen vaatii yleensä asiantuntijan apua. Kerro koetuista oireista asiantuntijalle. Asiantuntija voi olla esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija tai kunnan terveydensuojeluviranomainen.

Heikki Rautio, korjausneuvoja

Sisältö:

Ikkunan sisimpään pintaan muodostuu huurretta tai vesipisaroita, kun lämmin ja kostea sisäilma kohtaa kylmän lasipinnan. Ikkunan sisäpinnan huurtuminen johtuu pääsääntöisesti asunnon heikosta ilmanvaihdosta sekä liiallisesta sisäilman kosteudesta. Huurtumisherkkyyttä lisäävät myös verhot tai ikkunalaudat, jotka estävät patterin lämmön sekä ilman vapaan kiertämisen lasin pinnalla. 

Ikkunan sisäpinnan huurtuminen voidaan välttää, kun poistetaan ilmankiertoa vaikeuttavat esteet sekä tarkastetaan ja säädetään asunnon ilmanvaihto ja huonelämpötilat. 

Uloimman ikkunalasin sisäpinnan huurtuminen johtuu usein sisimmän ikkunapuitteen heikosta ilmatiiveydestä. Näin ilman mukana siirtyvä kosteus pääsee tiivistymään uloimman lasikerroksen sisäpintaan. Syynä tähän on ikkunatiivisteiden vanheneminen tai se, että ikkunatiivisteet on asennettu väärin. 

Sisäpuitteen on oltava mahdollisimman ilmatiivis ja ulkopuitteen ylä- ja alatiivisteessä täytyy olla tuuletusreiät. Myös ilmanvaihdon toimivuus on tarkistettava, sillä se voi olla osasyyllinen ikkunan huurtumiseen. 

Uloimman ikkunan lasin sisäpinnan kostumisen syynä voi olla myös uloimman ikkunapuitteen epätiiveys. Tiivistämättömän ikkunapuitteen tai huolimattomasti tehdyn ikkunakittauksen välistä voi valua sadevettä tai lunta ulkolasin väliin. Myös ulkopuitteen lasituslista voi olla irti lasipinnasta. Ulkopuite tulee korjata ja tiiviste tarkistaa.

Uusien ikkunoiden uloimpien lasien ulkopinnan huurtuminen 

Uusien energiataloudellisten ikkunoiden uloin ikkunalasi voi huurtua kylminä öinä, etenkin kevättalvella ja syksyisin. Ikkunavalmistajien mukaan tämä ei ole kuitenkaan merkki ikkunoiden viallisuudesta. Ilmiö johtuu siitä, että hyvin eristävien ikkunoiden lämpöhukka on vähäistä. Tästä syystä lasin ulkopinnan lämpötila laskee ulkoilmaa kylmemmäksi ja kosteus tiivistyy ulkolasin kylmään ulkopintaan. 

Heidi-Johanna Jokelainen, korjausneuvoja

 

Sisältö:

Homevauriokorjauksissa ei suositella käytettävän desinfiointiaineita. Homevauriokorjauksissa homehtuneet materiaalit pyritään ensisijaisesti uusimaan kokonaan. Rakenteet, joita ei voida tai ei ole tarpeen uusia, on puhdistettava mekaanisesti poistamalla materiaalin pintakerrosta terveeseen materiaaliin asti. Mikäli desinfiointiaineiden käyttö mekaanisen puhdistuksen lisänä on perusteltua, kuten esimerkiksi viemärivahinkojen yhteydessä, on käytettävä sellaisia hyväksyttyjä aineita ja työtapoja, joista ei jää rakenteeseen terveydelle haitallisia kemikaalijäämiä.

Lisätietoja sivuilta Rakennusten kosteus- ja homevauriotMistä apua? ja Hometalon korjausurakka

Teppo Siponkoski, korjausneuvoja

Sisältö:

Rakennuksen ilmanvaihdolla on suuri merkitys sisäilman laatuun. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa sisäilman epäpuhtauksia sekä kosteutta ja tuoda riittävä määrä puhdasta ilmaa tilalle. 

Vanhimmissa rakennuksissa on pääsääntöisesti painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimaisesti toimiva ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman välillä olevaan paine- ja lämpötilaeroon, jolloin ilman vaihtuminen on vaihtelee sääolojen mukaan. Ilmaa poistuu likaisten tilojen (keittiö, wc-tila, pesuhuone, sauna sekä vaatehuone) poistoilmakanavien kautta rakennuksesta ulos.

Koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä ilma poistuu likaisten tilojen poistoilmakanavien kautta ulos koneellisesti koko ajan sääoloista riippumatta. Painovoimaisessa sekä koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä saadaan korvausilmaa puhtaisiin tiloihin (makuuhuoneisiin sekä olohuoneeseen) ulkoseinään tai ikkunankarmiin asennettujen korvausilmaventtiilien kautta. Rakenteiden epätiiveyskohtien tai takan kautta tuleva korvausilma heikentää sisäilmanlaatua.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä ilmaa tulee ja poistuu koneellisesti. Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän käyttöohjeet on hyvä opetella. Koneen ilmanvaihtoa täytyy säätää eri tilanteiden mukaan. Esimerkiksi saunomisen jälkeen ilmanvaihto on säädettävä isommalle, jotta liika kosteus saadaan poistumaan. Koneellisen ilmanvaihdon ongelmat johtuvat usein likaisista suodattimista sekä siitä, ettei rakentamisen tai ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamisen yhteydessä ole mitattu ilmamääriä ja tasapainotettu järjestelmää. Ilmanvaihtokanavien likaantuminen vaikuttaa ajansaatossa myös painesuhteisiin. 

Ilmanvaihto on pidettävä aina päällä, myös lomamatkojen aikana. Kaikissa ilmanvaihtojärjestelmissä on oleellista se, että ilma pääsee vapaasti kulkemaan eri huonetilojen välillä sisäovien alta. Liian tiiviit sisäovet estävät ilman siirtymisen. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmien (kanavat, venttiilit, suodattimet) puhtaus vaikuttaa oleellisesti sisäilmanlaatuun. Katso ohjeet ilmanvaihtojärjestelmän huoltoon sekä puhdistukseen.

Heidi-Johanna Jokelainen, korjausneuvoja

Sisältö:

Homevaurioituneessa asunnossa ollut irtaimisto puhdistetaan aina ennen niiden viemistä uuteen tai korjattuun asuntoon. Irtaimiston pääsääntöisinä puhdistusmenetelminä käytetään materiaalista riippuen imurointia HEPA-suodattimella varustetulla imurilla ja nihkeäpyyhintää. Kovat huonekalut imuroidaan ja pyyhitään sen jälkeen nihkeällä. Pehmeät huonekalut imuroidaan ja irrotettavat tekstiilit pestään vähintään 60 °C muutamaan kertaan. Tarkempi ohje löytyy Kosteus- ja hometalkoiden internetsivuilta: Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen.

Teppo Siponkoski, korjausneuvoja

Sisältö:

Kiinteistön omistaja vastaa talon rakenteiden ja järjestelmien kunnosta ja niiden tutkimisesta. Omakotitalossa rakennuksen kunnosta vastaa siis omakotitalon omistaja ja taloyhtiössä taloyhtiön edustaja, joka on yleensä hallituksen valitsema isännöitsijä. Taloyhtiöissä asunnon omistajan ja taloyhtiön (isännöitsijän) välille voi tulla näkemyseroja sisäilmaongelman olemassaolosta. Ongelmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, jolla on valtuudet velvoittaa taloyhtiötä tekemään tarvittavat tutkimukset ja kunnostustoimenpiteet.

Lisätietoja sivulta Sisäilmaongelma kotona - kuka vastaa mistäkin?

Heikki Rautio, korjausneuvoja

Sisältö:

Erittäin yleinen korjauskohde on jälleenrakentamiskauden pientalon kellarin kosteusvaurio. Perusrakenteena on yleensä eristämätön betoniseinä tai vaihtoehtoisesti sisäpuolelle on jo valuvaiheessa asennettu lämmöneristeeksi sementtilastulevy (Toja-levy). Lisäksi kellareita on otettu vuosien varrella asuinkäyttöön, jolloin perusmuurin sisäpuolelle betoniseinää vasten on tehty mineraalivillaeristeinen puukoolattu seinä. 

Kosteusvaurioita kellarin seiniin aiheuttavat maaperästä rakenteeseen siirtyvä kosteus ja/tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteen kylmiin osiin (lämmöneristeen ja betonisen perusmuurin rajapintaan). Korjausurakka aloitetaan rakennuksen ulkopuolelta. Rakennuksen vierustat kaivetaan auki, jotta ulkopuolelle saadaan toimiva salaojitus- ja sadevesijärjestelmä sekä ulkopuolinen lämmön- ja vedeneristys. Oma haasteensa on kellarin seinän maanpinnan yläpuolinen osuus, joka täytyy myös lämpöeristää. Perusohjeena on se, ettei perusmuurin sisäpuolelle (lämpimälle puolelle) tehdä mitään tiivistä pintaa. Betoniseinän pinta puhdistetaan mekaanisesti ja sitten puhdistettu pinta tasoitetaan esimerkiksi kosteutta kestävällä sementtipohjaisella ja läpivärjätyllä laastilla. Korjauksen yhteydessä varmistetaan myös kellaritilojen lämmitys ja ilmanvaihto. 

Korjaustoimenpiteet vaativat aina korjaussuunnitelman. Rakennuksen omistajan on selvitettävä paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta tarvittavat luvat ennen korjauksiin ryhtymistä.

Lisätietoa sivulta Hometalon korjausurakka

Juho Lipponen, korjausneuvoja

Sisältö: