Astmainhalaattorit sisältävät ympäristöä kuormittavia aineita kuten muovia. Astmalääkkeiden hiilijalanjälki vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä jauhe- vai suihkepohjainen annosinhalaattori. Suihkeena annosteltavat inhalaattorit sisältävät ponnekaasuja, jotka kuormittavat ympäristöä. Lisäksi merkittävää eroa on myös eri suihkeinhalaattoreiden hiilijalanjäljissä.
Lääkityksen lopettaminen ei kuitenkaan ole ilmastoteko, sillä se johtaa astman hoitotasapainon heikentymiseen ja pahimmillaan sairaalahoitojaksoihin. Lopettamisen seuraukset voivat johtaa suurempaan hiilijalanjälkeen kuin lääkkeen säännöllinen käyttö.
Inhalaattorityypin valintaan vaikuttaa sairastavan kyky koordinoida kädenliikkeitään ja sisäänhengitystään. Jos sisäänhengityksen voima on huono, ponnekaasua tarvitaan kuljettamaan lääke keuhkoihin asti. Tämä vaatii käyttäjältä kykyä synkronoida hengitys suihkeannoksen oikea-aikaisen vapauttamisen kanssa. Mikäli synkronointi ei onnistu, voidaan käyttää tilajatketta. Lääkäri ja hoitaja voivat tarkistaa lääkkeenottotekniikan ja arvioida tilajatkeen tarpeen.
Inhalaattorityypin vaihto vähäpäästöisempään on astmaa sairastavan ilmastoteko, jonka vaikutus vertautuu lihaa sisältävän ruokavalion muuttamiseen kasvissyönniksi.
– Astmaa sairastavan kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa mahdollisuus vaihtaa inhalaattorityyppiä jauhemaiseksi, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne sanoo. Lääkitystä ei pidä lopettaa omatoimisesti, hän korostaa.
Tärkeää on muistaa lääkkeiden asianmukainen hävitys. Lääkettä sisältävät inhalaattorit palautetaan apteekkiin, joista ne keskitetysti päätyvät Riihimäelle Fortum Recyclingin lääkejätteiden korkeapolttoprosessiin.
Kuntien ja kaupunkien ympäristöpalvelut neuvovat lääkepakkausten hävittämisestä. Esimerkiksi HSY:n verkkosivuilla oleva Jäteopas-hakukone neuvoo lajittelupulmissa. Jos aerosolisäiliö on tyhjä, metalliosan voi viedä metallinkeräykseen ja muoviosan laittaa kiinteistön sekajäteastiaan tai maksulliseen muovinkeräyspisteeseen.