Iltapäivälehtien otsikoissa (Ilta-Sanomat 22.9.) näkyy jo ennusteita tulevasta flunssakaudesta. On mahdollista, että flunssien sairastamismäärät ovat koronavuosien jälkeen suurempia, kun ihmisten vastustuskyky viruksille on alentunut. Selitys piilee siinä, että kerran sairastettu virustyyppi antaa suojan samanlaista virustyyppiä vastaan vain muutamaksi vuodeksi. Siksi kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään niillä keinoin, kun on käytettävissä.
Iho, huulet ja nenän limakalvot kuivuvat erityisesti, kun lämpömittarin lukemat kääntyvät pakkaselle. Maksaa ei kannata rasittaa turhaan alkoholilla, sillä maksa suodattaa myös haitallisia mikrobeja pois suolistosta. Elimistön puolustuskykyä heikentää myös väsymys ja stressi.
Hengityssairaiden kannattaa erityisesti pitää huolta itsestään. Keuhkojen rakenteelliset muutokset voivat lisätä riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Astmaa sairastavilla virukset voivat tarttua herkemmin ja jälkitautina voi tulla bakteeritulehduksia.
Hengitysliitto suosittaa, että hengityssairaat ottavat influenssa- ja pneumokokkirokotukset heti, kun niitä on saatavilla. Influenssarokotuksen yhteydessä kannattaa ottaa koronarokote suosituksen mukaan. Yleensä rokottaminen alkaa eri puolilla Suomea lokakuun aikana. Apteekista voi kysyä neuvoa limakalvojen hoitamiseen. Yleistä hyvinvointia ja terveyttä edistävistä asioista, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta kannattaa pitää kiinni.
Hyvä käsihygienia on aina eduksi, saippuaa tarvitaan käsidesien rinnalle. Ja hengityssuojaimia voi käyttää, vaikka yleistä maskisuositusta ei näköpiirissä ole. Koronavuosien kokemuksista on opittu, että ruuhkaisissa kulkuvälineissä ja isoissa yleisötilaisuuksissa yllä mainitut asiat ehkäisevät tartuntoja.