Pääkirjoitusten tehtävänä on olla kannanottoja ajankohtaisiin aiheisiin ja ne monesti herättävät keskustelua. Moni sisäilmasta oireileva ihminen tai rakennusten korjausvelan kanssa painiva kunta voi kokea pääkirjoituksessa mainitut ”helposti korjattavat pikkuviat” oman tilanteensa vähättelynä. Pääkirjoituksen kärjistykset eivät auta ratkaisemaan sisäilmaongelmia, päinvastoin ne saattavat vaikeuttaa ihmisten ja kuntien arjessa jo valmiiksi vaikeiden asioiden käsittelyä.
Hengitysliitto on tehnyt vuodesta 1995 työtä sisäilmaongelmien erilaisten ratkaisujen eteen. Monissa sisäilmaongelmissa on kysymys useammasta rakentamiseen ja terveydentilaan liittyvästä asiasta, joihin edelleen nivoutuu taloudellisia, oikeudellisia ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä ongelmia. Hengitysliittoon tulee vuosittain sisäilmatietoa ja neuvontaa tarvitsevilta kansalaisilta sisäilma- ja korjausneuvontaan sekä sisäilmavertaispuhelimeen yhteensä noin 3300 yhteydenottoa.
Rakennuksia koskevien korjauspäätösten tulee perustua tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta. Kosteus- ja homevauriot ovat vain yksi mahdollinen sisäilmaongelmien aiheuttaja. Sisäilmaongelmien vähentämiseksi avainasemassa ovat rakennuskannan ylläpito huoltoineen ja uudistaminen sekä korjauksiin panostaminen. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 teettämän vertailun mukaan sisäilmaongelmat Suomessa ja Ruotsissa julkisissa rakennuksissa olivat prosentuaalisesti hyvin lähellä toisiaan. Tällä hetkellä kunnissa ei ole osoittaa tarpeeseen nähden riittäviä taloudellisia resursseja uudis- ja korjausinvestointeihin. Sitä suuremmalla syyllä on varmistettava rakennusten kunnossapito kuten esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö, huolto ja puhdistus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2020 tutkimuksen ydinviesti oli, että sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua rakennuksiin kohdistuviin tutkimuksiin ja selvityksiin, sillä oireilun yleisyys heijasti huonosti sisäilman laatua. Hengitysliitto on edelleen sitä mieltä, että oireilun taustalla olevat syyt on aina selvitettävä ja ongelmat ratkaistava.
Kansallisen sisäilmaohjelman asiantuntijaryhmän kannanotto (20.8.2020) tunnisti laadukkaan sisäilman merkityksen tärkeänä hyvinvointia lisäävä tekijänä. Oireilu on todellista. Sisäilman epäpuhtaudet ja fysikaaliset tekijät (esim. kuiva sisäilma, huono ilmanvaihto) voivat aiheuttaa hengitysteiden ja silmien oireita, päänsärkyä ja väsymistä. Samalla on hyvä muistaa, että sisäilmaan liittyvät oireet ovat pääasiassa lieviä ja altistumisen loppuessa ohimeneviä. Tarvitaan altistumisen katkaisu.
Ihmisellä voi olla geeneistä ja elinympäristöstä johtuvia sairastumisen riskitekijöitä. Tiedämme, että tietyt sisäilman epäpuhtaudet voivat lisätä sairastumisriskiä ja joissain tapauksissa myös sairauden pahentumisen riskiä. Kosteusvauriot lisäävät astman riskiä ja mahdollisesti hengitystietulehduksia. Astmaa sairastavat saavat puolestaan helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista.
Hengitysliitto on julkaissut 2020 ”Hyvässä hoidossa” -ohjelman. Hyvä vuorovaikutus parantaa tutkitusti sekä hoitoa, omahoitoa että kaikkien osapuolien tyytyväisyyttä. Vähättely ei johda mihinkään, keskinäinen kunnioitus avaa ratkaisujen löytämiselle mahdollisuuden.