Tietoa koronasta

Koronavirukseen liittyvät suositukset ja rajoitukset ovat pääsääntöisesti alueellisia ja erilaisiin aikarajoihin ja koronaviruksen esiintyvyyslukuihin sidottuja. Tarkemmat alueelliset ohjeet löytyvät alueellisten viranomaisten verkkosivuilta.

Lue ajankohtaisesta ja tutkitusta koronaan liittyvästä tiedosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilta.

COVID-19 -sairauden aiheuttaja SARS-CoV2 tarttuu tietyn tyyppisiin soluihin, joita on keuhkoputkien sisäpinnalla paljon. Siksi COVID-19 vaikuttaa juuri keuhkoihin.

Lievimmillään tauti on vain kuiva yskä, mutta vaikeammassa tautimuodossa keuhkokudos tulehtuu ja syntyy vakava keuhkokuume, joka aiheuttaa hapenpuutetta ja hengitysvaikeutta sekä mahdollisesti myös muita komplikaatioita.

Koronavirustautiin sairastuneen olo voi heiketä nopeasti. Olotilan heikkeneminen tapahtuu tavallisimmin sairauden toisella viikolla. Vakavaan koronavirustautiin voi menehtyä.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa, mutta luultavasti vaikeimmista taudinkuvista jää jonkin verran toiminnan alenemaa, ainakin joksikin aikaa. Lue lisää Toipuminen koronataudista -sivultamme.

Mitään lääkitystä ei pidä missään tapauksessa lopettaa omin päin, vaan sinun tulee noudattaa aina lääkärin ohjeita.

Esimerkiksi hengitettävä astmalääkitys hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Lääkitystä ei saa lopettaa.

Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä. Tablettimuodossa kortisonia ei pidä omatoimisesti aloittaa, ellei näin ole erikseen määrätty. Joillain astmaa sairastavilla saattaa olla reseptillä tarvittaessa pahenemisvaiheeseen haettava tablettikortisonikuuri. Tätä ei kannata tällä hetkellä aloittaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa, ellei ole aivan varma siitä, että kyseessä on juuri astman pahenemisvaihe.

FIMEA:n asiantuntijoiden mukaan kipulääkkeistä parasetamoli on suositeltavin vaihtoehto. Ibuprofeenin sopivuudesta koronapotilaille on epäilyksiä, mutta näyttö on vähäistä. Parasetamoli on varmasti turvallista, joten sitä kannattaa käyttää. Jos sinulle on määrätty säännöllisesti otettava tulehduskipulääke, älä lopeta sitä kysymättä hoitavalta taholta.

Lääkkeitä ei tarvitse hamstrata. Kotiin ei ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi. Normaali varautuminen riittää. Jos ihmiset eivät hamstraa, lääkkeitä riittää kyllä.

Pääsääntöisesti riskiryhmään kuuluvan ja hänen läheisensä tulee mennä töihin. Työnantajan kanssa voi kuitenkin sopia esimerkiksi etätyöstä, jos työnkuva sallii sen. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa asian pohtimisessa.

Tärkeintä on pitää huolta hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Tärkeää on myös, ettei kukaan mene flunssaisena töihin tai muulle julkiselle paikalle.

Tarkoituksenmukaisesti toimiva ilmanvaihto vähentää riskiä altistua koronavirukselle.

Korona-aikana erityisesti kouluissa ja toimistotiloissa koneellista ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa rakennuksen käytön aikana ja käytön ajan ulkopuolella varmistaa ilman riittävä vaihtuvuus kaikissa huonetiloissa.

Ilmanvaihdon tehoa voi säätää rakennuksen käyttäjämäärän ja toiminnan mukaan.

Ilmanpuhdistimesta voi olla apua virusten vähentämisessä sisäilmasta, kunhan valitaan tarkoitukseen sopiva puhdistustekniikka, sijoitetaan laite oikein puhdistettavaan tilaan sekä huolletaan laitetta ohjeiden mukaan.

Mekaaninen suodatus (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio (esimerkiksi aktiivihiilisuodatin) poistavat tutkimuksien mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luetaan.

UV-säteilyyn perustuvat tekniikat tuhoavat viruksia myös hyvin, mutta ne tuottavat sivutuotteina epäpuhtauksia, kuten otsonia, jolla on tutkimusten mukaan haitallisia terveysvaikutuksia.

Myös fotokatalyyttistä oksidaatiossa, plasma-menetelmässä ja sähköisessä suodatuksessa syntyy sivutuotteina epäpuhtauksia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Edellä lueteltuja tekniikoita käyttävissä laitteissa voi olla mukana mekaaninen suodatus ja adsorptio, jolloin laite saattaa poistaa sivutuotteina syntyneet epäpuhtaudet.

Ionisaattorit eli ionisoivat laitteet eivät sovi lainkaan virusten torjuntaan, sillä ne eivät poista hiukkasia, vaan varaavat ilmassa leijuvat hiukkaset sähköisesti, mikä saa ne tarttumaan tilan pintoihin, kuten seiniin ja pöytiin.

Ilmanpuhdistimen sijoittamisessa tilaan on oltava erittäin huolellinen. Laite tulee sijoittaa niin, että se ei laite puhalla ”likaisesta puhtaaseen päin”. Oikealla sijoittelulla ja laitteiden riittävällä määrällä voi vaikuttaa myös siihen, että laitteen vaikutus yltää kaikkialle tilassa. Ilmanpuhdistin tulee huoltaa ja puhdistaa ohjeiden mukaan.

Lisää tietoa ilmanvaihdosta löydät Ilmanvaihto -sivultamme.

Lisää tietoa ilmanpuhdistimista löydät Ilmanpuhdistimet -sivultamme.

Lue lisää koronaviruksesta ja sisäilman turvallisuudesta THL:n verkkosivuilla.

Poikkeusolosuhteissa on normaalia tuntea surua, hämmennystä, pelkoa ja vihaa. Matalan kynnyksen kriisiapua saat Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111.

Tutustu myös Mielenterveystalon verkkosivuilla siihen, miten voit parhaiten sietää koronaan liittyvää huolta.

Lue myös kansainvälisestä tutkimuksesta Ylen verkkosivuilla: Kolmannes koronan sairastaneista kärsii neurologisista ja mielenterveysongelmista.

Keuhkosairautta sairastava ei ole automaattisesti riskiryhmässä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirustartunnan vaarallisuuteen vaikuttaa keuhkosairauden vaikeusaste. Jos keuhkosairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, joiden keuhkojen toimintakyky on alentunut sairauden takia.

THL:n mukaan vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Tällaisia ovat muun muassa

  • krooniset, huonossa hoitotasapainossa olevat keuhkosairaudet
  • krooniset vaikea-asteiset sydänsairaudet
  • diabetes, jossa kohde-elinvaurioita
  • maksan tai munuaisten krooninen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä kroonisesti heikentävä tauti, esim. lymfooma
  • vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Yli 70 vuoden ikä lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa. Lisäksi sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40) ja päivittäinen tupakointi lisäävät koronavirusinfektion riskiä terveydelle.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä. Tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia. 

Oma hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko perussairaus niin vaikea, että riski saada vakava koronavirusinfektio on suurentunut. 

Lisää tietoa löydät THL:n Vakavan koronavirustaudin riskiryhmä -sivulta.

Tupakointi lisää riskiä sairastua koronavirukseen. Sairastumisriskiä lisää, jos tupakoitsijalla on jo ennestään jokin tupakasta aiheutunut sairaus, esimerkiksi keuhkoahtauma- tai sepelvaltimotauti.

Tupakoitsijan kohonneeseen riskiin vaikuttavat myös muut tekijät; tupakoidessa ollaan ilman kasvomaskia ja viedään käsiä suun lähelle, jolloin virus voi tarttua käsien kautta. 

Tupakkatuotteiden nikotiini lisää elimistön ACE-reseptorien määrää, jotka sijaitsevat keuhkojen pintarakenteessa. Mitä enemmän ACE-reseptoreja on, sitä enemmän on koronaviruksella mahdollisuuksia päästä keuhkoihin asti.  

Hyvä uutinen on se, että tupakoinnin lopettaminen heikentää riskiä nopeasti. Keuhkot alkavat puhdistua heti tupakoinnin lopettamisen jälkeen, jolloin riski vaikeampaan koronavirusinfektioonkin heikkenee. 

Tupakointi ja koronatauti

Sekä tupakoivat ja joskus aiemmin tupakoineet kokevat oireita herkästi saadessaan koronataudin.

Mitä pidempään on tupakoinut, sitä vaarallisempi koronavirustartunta on. Tupakointi lisää riskiä saada koronaviruksen vakavampi tautimuoto ja joutua sairaalahoitoon. Yli 30 vuoden ajan askin päivässä tupakoineet joutuivat sairaalahoitoon yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ihmiset, jotka eivät olleet polttaneet tupakkaa.

Pitkäaikainen tupakointi lisäsi myös todennäköisyyttä menehtyä koronatautiin.

Ylipaino lisää vakavan koronatautimuodon riskiä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan alle 60-vuotiaiden potilaiden joukossa merkittävästi ylipainoisilla on kaksinkertainen todennäköisyys päätyä tehohoitoon verrattuna normaalipainoisiin ja lievästi ylipainoisiin. Jos painoindeksi on yli 35, tehohoitoon joutumisen riski voi kohota melkein nelinkertaiseksi.

Miehille, joilla on hyvä fyysinen kunto, ylipaino ei vaikuta olevan yhtä suuri terveysriski. Naisilla hyvä fyysinen kunto ei vaikuta samalla tavalla.

Ylipainoisen riskiä sairastua vakavaan korontautimuotoon lisääviä tekijöitä voivat olla:

  • keuhkojen valmiiksi vajavainen toiminta
  • mahdollinen hiljainen tulehdus kehossa.

Osallistu kevätkeräykseen 2024

Pienikin lahjoitus on tärkeä ja helpottaa hengityssairaan arkea. Kiitos avustasi.