Tietoa koronasta

Lue koronaan liittyvistä ajankohtaisista suosituksista THL:n sivuilla .

Katso myös usein kysytyt kysymykset koronasta ja hengityssairauksista Filha ry:n sivuilla.

Hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena.

Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavan on tärkeää saada happea.

CPAP-laite voi lisätä koronaviruksen tarttumisriskiä perheenjäseniin. CPAP-laitetta käyttävä koronaviruspotilas kannattaa eristää muusta perheestä mahdollisuuksien mukaan. 

Jos uniapneaa sairastava, koronavirukseen sairastuva henkilö joutuu sairaalaan, tulee hänen ottaa oma CPAP-laitteensa mukaan. CPAP-laitteella ei voida hoitaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta, mutta uniapneaan liittyvät hengityskatkokset CPAP-laite korjaa.

Sairaalassa CPAP-laitetta käyttävät voidaan sijoittaa erillisiin tiloihin, jolloin niihin liittyvä lisääntynyt tartuntariski vähenee.

CPAP-laitteen käytöstä hereillä ollessa ei ole hyötyä, vaikka käyttäjällä olisi koronavirus. Ylähengitystiet ovat aina auki ihmisen hereillä ollessa. Hengitys on heikoimmillaan ihmisen nukkuessa, minkä vuoksi CPAP-laite auttaa nimenomaan unenaikaisiin hengityskatkoksiin.

Lisää tietoa koronaviruksesta ja uniapneasta löydät TYKSin verkkosivuilta.

Iäkkäitä sukulaisia ja ystäviä kannattaa auttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kaupassa käymisessä ja muussa asioinnissa. Iäkkäitä ystäviä voi tavata, mutta kohtaamisissa on hyvä muistaa turvavälit ja hyvä käsihygienia. Flunssaisena pitää jäädä kotiin ja välttää muita ihmisiä. 

Koronavirukseen liittyvät suositukset ja rajoitukset ovat tällä hetkellä (20.10.2020) alueellisia ja erilaisiin aikarajoihin ja koronaviruksen esiintyvyyslukuihin sidottuja. Tarkemmat alueelliset ohjeet löytyvät alueellisten viranomaisten verkkosivuilta.

Mitään lääkitystä ei pidä missään tapauksessa lopettaa omin päin, vaan sinun tulee noudattaa aina lääkärin ohjeita.

Esimerkiksi hengitettävä astmalääkitys hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Lääkitystä ei saa lopettaa.

Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä. Tablettimuodossa kortisonia ei pidä omatoimisesti aloittaa, ellei näin ole erikseen määrätty. Joillain astmaa sairastavilla saattaa olla reseptillä tarvittaessa pahenemisvaiheeseen haettava tablettikortisonikuuri. Tätä ei kannata tällä hetkellä aloittaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa, ellei ole aivan varma siitä, että kyseessä on juuri astman pahenemisvaihe.

FIMEA:n asiantuntijoiden mukaan kipulääkkeistä parasetamoli on suositeltavin vaihtoehto. Ibuprofeenin sopivuudesta koronapotilaille on epäilyksiä, mutta näyttö on vähäistä. Parasetamoli on varmasti turvallista, joten sitä kannattaa käyttää. Jos sinulle on määrätty säännöllisesti otettava tulehduskipulääke, älä lopeta sitä kysymättä hoitavalta taholta.

Lääkkeitä ei tarvitse hamstrata. Kotiin ei ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi. Normaali varautuminen riittää. Jos ihmiset eivät hamstraa, lääkkeitä riittää kyllä.

Hengityssairauksien pahenemisvaiheeseen ei kuulu kuume, ripuli, lihaskivut tai haju- ja makuaistin menetys, jotka taas ovat tyypillisiä koronaviruksen oireita. Lievä yskä tai hengenahdistus voi johtua kummasta vain, joten niistä ei voi päätellä luotettavasti kumpi on kyseessä. Koronavirukseen ei myöskään kuulu vinkuva hengitys. Yskä on yleensä kuivaa, ei limaista.

Pääsääntöisesti riskiryhmään kuuluvan ja hänen läheisensä tulee mennä töihin. Työnantajan kanssa voi kuitenkin sopia esimerkiksi etätyöstä, jos työnkuva sallii sen. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa asian pohtimisessa.

Tärkeintä on pitää huolta hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Tärkeää on myös, ettei kukaan mene flunssaisena töihin tai muulle julkiselle paikalle.

Kaupassa käyminen on myös turvallista, kunhan noudattaa tarkkaa hygieniaa ja turvavälejä. Kotiinkuljetuspalveluita ja läheisten apua on hyvä käyttää mahdollisuuksien mukaan.

Julkisissa tiloissa suositellaan edelleen välttämään tarpeetonta liikkumista, mutta vallitsevia ohjeita noudattaen myös niissä voi käydä. Riskiryhmään kuuluvan läheinen voi käydä normaalisti yleisillä paikoilla, kunhan huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta.

Sairausloman hakeminen tilanteessa, jossa pitää välttää terveyskeskuksessa asioimista
Sinun kannattaa aina olla yhteydessä omaan esimieheen ja selvittää, voiko poikkeustilanteessa sopia lääkärintodistuksen tarpeesta toisin.

Jos työterveyshuoltosi on terveyskeskuksessa, ota yhteyttä terveyskeskukseen ja tiedustele, onko mahdollista saada asiaan ratkaisu puhelimitse. Jotkut terveysasemat ja yksityiset terveysyritykset/työterveyshuollot tarjoavat etälääkäripalveluja.

Jos kotihoito ei tehoa ja sinun on pakko hakeutua hoitoon, valitettavasti tavallisen päivystyksen tai terveysaseman odotushuoneeseen ei voi mennä, jos on nuhaa tai yskää. Kaikki hengitystieoireiset potilaat otetaan vastaan siten kuin heillä olisi koronatautiepäily. Tämä johtuu siitä, että oireettomien koronaviruskantajien määrää ei tiedetä ja virus leviää erittäin tehokkaasti.

Niin sanotuilla koronaterveysasemilla on päivystys, jossa hoidetaan keskitetysti kaikki hengitystieinfektiot viruksesta riippumatta. Näissä paikoissa henkilökunnan ja potilaiden suojautumista on tehostettu ja tiloja siivotaan ja desinfioidaan tavallista useammin. 

Kaikilta koronaterveysasemille tulevilta otetaan koronatesti. Jos testi on negatiivinen, potilas siirretään hoidettavaksi eri tilaan kuin koronatartunnan saaneet potilaat.

Varotoimet koronaviruksen torjunnassa ovat paikallaan, mutta kroonisen keuhkosairauden hoitamista ei pidä jättää väliin. Esimerkiksi paheneva astma tai keuhkoahtaumatauti ovat hoitamattomina vaarallisia sairauksia.

COVID-19 -sairauden aiheuttaja SARS-CoV2 tarttuu tietyn tyyppisiin soluihin, joita on keuhkoputkien sisäpinnalla paljon. Siksi COVID-19 vaikuttaa juuri keuhkoihin.

Lievimmillään tauti on vain kuiva yskä, mutta vaikeammassa tautimuodossa keuhkokudos tulehtuu ja syntyy vakava keuhkokuume, joka aiheuttaa hapenpuutetta ja hengitysvaikeutta.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa, mutta luultavasti vaikeimmista taudinkuvista jää jonkin verran toiminnan alenemaa, ainakin joksikin aikaa.

Tarkoituksenmukaisesti toimiva ilmanvaihto vähentää riskiä altistua koronavirukselle.

Korona-aikana erityisesti kouluissa ja toimistotiloissa koneellista ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa rakennuksen käytön aikana ja käytön ajan ulkopuolella varmistaa ilman riittävä vaihtuvuus kaikissa huonetiloissa.

Ilmanvaihdon tehoa voi säätää rakennuksen käyttäjämäärän ja toiminnan mukaan.

Ilmanpuhdistimesta voi olla apua virusten vähentämisessä sisäilmasta, kunhan valitaan tarkoitukseen sopiva puhdistustekniikka, sijoitetaan laite oikein puhdistettavaan tilaan sekä huolletaan laitetta ohjeiden mukaan.

Mekaaninen suodatus (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio (esimerkiksi aktiivihiilisuodatin) poistavat tutkimuksien mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luetaan.

UV-säteilyyn perustuvat tekniikat tuhoavat viruksia myös hyvin, mutta ne tuottavat sivutuotteina epäpuhtauksia, kuten otsonia, jolla on tutkimusten mukaan haitallisia terveysvaikutuksia.

Myös fotokatalyyttistä oksidaatiossa, plasma-menetelmässä ja sähköisessä suodatuksessa syntyy sivutuotteina epäpuhtauksia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Edellä lueteltuja tekniikoita käyttävissä laitteissa voi olla mukana mekaaninen suodatus ja adsorptio, jolloin laite saattaa poistaa sivutuotteina syntyneet epäpuhtaudet.

Ionisaattorit eli ionisoivat laitteet eivät sovi lainkaan virusten torjuntaan, sillä ne eivät poista hiukkasia, vaan varaavat ilmassa leijuvat hiukkaset sähköisesti, mikä saa ne tarttumaan tilan pintoihin, kuten seiniin ja pöytiin.

Ilmanpuhdistimen sijoittamisessa tilaan on oltava erittäin huolellinen. Laite tulee sijoittaa niin, että se ei laite puhalla ”likaisesta puhtaaseen päin”. Oikealla sijoittelulla ja laitteiden riittävällä määrällä voi vaikuttaa myös siihen, että laitteen vaikutus yltää kaikkialle tilassa. Ilmanpuhdistin tulee huoltaa ja puhdistaa ohjeiden mukaan.

Lisää tietoa ilmanvaihdosta löydät Ilmanvaihto -sivultamme.

Lisää tietoa ilmanpuhdistimista löydät Ilmanpuhdistimet -sivultamme.

Lue lisää koronaviruksesta ja sisäilman turvallisuudesta THL:n verkkosivuilla.

Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.  

Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn. Käytä kasvomaskia viranomaisten ohjeiden mukaan. Muista myös ladata Koronavilkku älypuhelimeesi.

Lisää tietoa kasvomaskeista löydät Koronavirus ja kasvomaski -sivultamme.
Tietoa Koronavilkku-sovelluksesta löydät osoitteesta www.koronavilkku.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voit pitää itsestäsi ja läheisistäsi huolta, jos keskustelu koronaviruksesta ahdistaa.

Tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja arjen hyviä rutiineja. Syö terveellisesti, nuku riittävästi, kuntoile kotona tai liiku luonnossa.

Pidä yhteyttä perheenjäseniisi ja ystäviisi puhelimitse tai verkon välityksellä.

Joskus on vaikea erottaa, onko kyseessä keuhkosairauden pahenemisvaihe vai infektio. Pitkäaikaista keuhkosairautta sairastava osaa usein arvioida, kummasta on kysymys.

Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Jos potilas arvelee itse, että kyseessä on esimerkiksi astman pahenemisvaihe, astmalääkitystä ja avaavaa lääkitystä on lisättävä oma-aloitteisesti. Jos astmalääkkeet ovat suihkemuotoisia, erityisesti pahenemisvaiheessa kannattaa ne ottaa tilanjatkeen kautta.

Nenän hoito sarvikuonokannulla ja allergiaoireiden tehokas hoito ehkäisevät myös vaikeita pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumatautia sairastavien kannattaa huolehtia limantyhjennyksestä esimerkiksi pullopuhalluksen avulla. Katso ohjeet pullopuhallukseen Limanpoisto- ja hengitysharjoituslaitteet. Myös liikunta tehostaa keuhkoputkien tyhjenemistä limasta.

Mikäli nämä hoidot eivät auta, lääkärin etävastaanotolta tai puhelinajalla voi saada suun kautta otettavan kortisonikuurin. 

Keuhkosairautta sairastava ei ole automaattisesti riskiryhmässä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirustartunnan vaarallisuuteen vaikuttaa keuhkosairauden vaikeusaste. Jos keuhkosairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, joiden keuhkojen toimintakyky on alentunut sairauden takia.

THL:n mukaan vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Tällaisia ovat muun muassa

  • krooniset, huonossa hoitotasapainossa olevat keuhkosairaudet
  • krooniset vaikea-asteiset sydänsairaudet
  • diabetes, jossa kohde-elinvaurioita
  • maksan tai munuaisten krooninen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä kroonisesti heikentävä tauti, esim. lymfooma.
  • vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Yli 70 vuoden ikä lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa. Lisäksi sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40) ja päivittäinen tupakointi lisäävät koronavirusinfektion riskiä terveydelle.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä. Tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia. 

Oma hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko perussairaus niin vaikea, että riski saada vakava koronavirusinfektio on suurentunut. 

Lisää tietoa löydät THL:n Vakavan koronavirustaudin riskiryhmä -sivulta.

Koronatestiin pääsevät ne, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita. On tärkeää, että kaikki koronavirusepäilyt tutkitaan laboratoriotestillä.

Jos epäilet koronatartuntaa, ota puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon tai tee oireiden oirearvio seuraavissa palveluissa:

Jos sinulla on hengenahdistusta, joka ei mene ohi keuhkosairautesi hoidossa käytettävillä hengitettävillä lääkkeillä ja yleiskuntosi huononee, on syytä hakeutua hoitoon. Ole aina ensin puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseesi, omaan työterveyshuoltoosi tai päivystysapunumeroon 116117

Hätänumero 112 on hätätilanteita varten. Hätänumero tulee säästää niille, jotka tarvitsevat välitöntä apua.

Lisää tietoa löydät seuraavista linkeistä:

THL:n listauksessa uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole. Uniapneaan ei liity keuhkojen limakalvojen tulehdusta kuten esimerkiksi astmaan.